Valvojat muodostavat usein osan yrityksen johtoryhmästä, vaikka he eivät ehkä edusta korkeinta johtotasoa. Monissa tapauksissa esimiesten tehtävänä on valvoa työntekijöitä ja varmistaa, että nämä henkilöt täyttävät yrityksen vaatimukset. Esimiehen tavoitteet voivat olla luonteeltaan laaja -alaisia aina osaston tulosten parantamisesta työntekijöiden uusien taitojen kouluttamiseen. Johto on usein vastuussa esimiestavoitteiden luomisesta. Yhteinen prosessi tälle toiminnalle on tunnistaa aukot valvojan alueella, suorittaa arviointi ja kehittää korjaavia toimia valvojan kanssa havaittujen aukkojen poistamiseksi.
Aukkoanalyysi on hyvin yleinen liiketoiminta, vaikka se ei välttämättä aina mene tällä nimellä. Valvojan tavoitteet asetetaan usein sen jälkeen, kun omistajat ja johtajat tarkastavat esimiehen työn ja toiminta -alueen. Ylempi johto tarkistaa, mitä he odottavat näkevänsä esimiehen työssä ja todelliset tulokset aukkoanalyysiprosessin aikana. Näiden kahden erot tarjoavat mahdollisuuksia tavoitteille, jotka kaventavat odotusten ja todellisten toimintojen välisen kuilun. Valvojat voivat käydä täällä virallisen tarkastelun, kun he suorittavat aukkoanalyysin.
Arvioinnit ovat melko yleisiä esimiehille, jotka usein tarkastavat vuosittain toimintansa ja valvotut alueet. Joissakin tapauksissa esimies voi suorittaa henkilökohtaisen itsearvioinnin tarkoituksenaan luokitella itsensä ennen muodollista tarkastelua. Tämä tarjoaa tietoja ylemmälle johdolle, joka arvioi, kuinka hyvin henkilö voi saavuttaa henkilökohtaiset tavoitteensa. Itsearviointi voi antaa tietoa ylemmälle johdolle ja auttaa asettamaan erityistavoitteita esimiehelle. Tässä asetetut esimiehen tavoitteet muodostavat sitten tulevan katsauksen yksilön tehokkuudesta yrityksessä.
Joissakin tapauksissa aukkoanalyysi ja itsearvioinnit voivat johtaa korjaaviin toimiin osana esimiehen tavoitteita. Nämä toimet muuttavat tapaa, jolla henkilö suorittaa tehtävänsä ja käsittelee ongelmia. Alemman tason esimiesten kehittäminen on usein välttämätöntä, jotta yritys voi edetä niiden henkilöiden sisällä, jotka sopivat parhaiten ylempiin johtotehtäviin. Korjaavat toimet voivat myös parantaa koko liiketoiminta -aluetta. Miten esimies reagoi näihin muutoksiin ja korjaaviin toimiin, voi myös olla osa esimiehen tavoitteita.
Kaikilla esimiehillä ei ole samoja tavoitteita. Ylimmän johdon tulisi räätälöidä jokainen tarkastusprosessi esimiehelle ja tarkistaa kukin itsenäisesti. Yhden mittatikun luominen kaikille esimiehille voi olla vaarallinen taktiikka. Ylempien johtajien on investoitava aikaa ja vaivaa jokaiseen yksittäiseen esimieheen menestyäkseen.