Kirjallisen väitöskirjan kirjoittamiseksi on ensin esitettävä alustavaan tutkimukseen perustuva argumentti, suoritettava lisää tutkimusta väitteen riittävän varmuuskopioimiseksi ja kirjoitettava sitten väitettä tukeva paperi. On monia tekijöitä, jotka ohjaavat kirjallisen opinnäytetyön muotoilua oikein. Useimmissa tapauksissa opiskelijaa pyydetään käyttämään Modern Language Associationin (MLA) asettamaa tyyliopasta. Tämä opas opettaa opiskelijalle, kuinka viitataan oikein opinnäytetyössä viitattuihin tai lainattuihin lähteisiin sekä miten itse paperi asetetaan. Akateemisella oppilaitoksella, jolle artikkeli kirjoitetaan, voi olla muita ohjeita kirjallisen opinnäytteen muotoon, mukaan lukien tavoitepituus ja säännöt siitä, miten paperi on sidottava ja toimitettava.
Kirjallista väitöskirjaa kehitettäessä on käytettävä useita resursseja. Aiemmat ja nykyiset kurssit, kampuksen kirjoituslaboratorio ja englannin osaston tiedekunta ovat kaikki tärkeitä resursseja henkilölle, joka valmistautuu kirjoittamaan kirjallista väitöskirjaa. Kirjallisen opinnäytetyön runko perustuu kirjoittajan tietoon, joka on peräisin vuosien lukemisesta kirjoja kouluun ja henkilökohtaiseen kehittämiseen. Se perustuu myös kirjallisuutta koskeviin käsitteisiin, mukaan lukien tiettyjen kirjallisuusteoreetikkojen ajatukset, joita ne soveltuvat väitöskirjan pääargumenttiin. Kirjallisuuden opinnäytetyön pääargumenttia muodostettaessa on tärkeää saada opastusta englannin laitoksen opettajilta.
Monissa tapauksissa henkilöllä, joka kirjoittaa kirjallista väitöskirjaa osana maisteriohjelmaa tai tohtoriohjelmaa, on opinnäytetyöneuvoja, joka opastaa häntä pääväitteensä laatimisessa. Opinnäytetyön neuvonantaja tarjoaa myös opastusta opiskelijan suorittaessa tutkimusta opinnäytetyöstään ja kun hän kirjoittaa opinnäytetyön. On olemassa useita järjestelmiä, joiden avulla opiskelija voi järjestää kirjallisen opinnäytetyön kirjoittamisen. Oppilaan on parasta valita järjestelmä, jolla hän on mukava ja jota hän on käyttänyt aiemmin. Sen lisäksi, että opiskelija käyttää aiempaa tietämystään paperin sisällön ilmoittamiseen, hän hyödyntää myös voimakkaasti aikaisempia kokemuksia kirjallisten lehtien kirjoittamisesta samalla kun hän laatii loogisen ideavirran ja kiillottaa kirjoituksiaan.