Yksilöt, jotka haluavat tulla maaseudun sosiologiksi, noudattavat tyypillisesti samaa koulutus- ja urapolkua kuin kaikki sosiologisten tieteiden ammattilaiset. Sosiologian tutkinto on ensimmäinen askel, jota seuraa kenttäkokemus. Jäsenyys maaseudun sosiologisessa yhteiskunnassa voi olla hyödyllistä, samoin kuin julkaisujen lukeminen ja tähän uraan liittyvien konferenssien osallistuminen.
Yleensä ensimmäinen askel, jonka opiskelija ottaa maaseudun sosiologiksi, on oikeiden kurssien suorittaminen. Näihin luokkiin voi kuulua sosiologisia perusperiaatteita, psykologiaa ja historiaa. Yhteisön kehittämisen, maatalouden ja karjanhoidon sekä muiden maaseutuyhteisöihin läheisesti liittyvien toimintojen teorioiden ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää edistyneelle asteelle. Maaseudun sosiologian tai siihen liittyvän kurinalaisuuden jatkotutkinnon saamista ei vaadita, mutta se on hyödyllistä, jos haluat tulla maaseudun sosiologiksi.
Perustutkinto-ohjelmat ovat yleensä saatavilla korkeintaan kahden ja neljän vuoden korkeakouluissa peruskursseille, joita tarvitaan maaseudun sosiologiksi tulemiseksi. Maaseudun sosiologian jatko -ohjelmia on saatavana Yhdysvalloissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Alankomaissa korkeakouluilta, kuten Clemsonin yliopistolta, East Anglian yliopistolta ja Haagin yhteiskuntatieteelliseltä instituutilta.
Maaseudun sosiologit tekevät usein tutkimusta, tarkkailevat maaseutuväestöä ja järjestävät joskus sosiaalisia kokeita tarkkaillakseen asenteita ja käyttäytymistä tarkemmin. Tämä edellyttää koulutusta tutkimusmenetelmistä ja tilastollisesta analyysistä. Maaseudun sosiologian papereiden kirjoittaminen ja julkaiseminen ovat usein edellytyksiä maaseudusosiologian tutkinnon suorittamiselle.
Kun sinusta tulee maaseudun sosiologi, luultavasti tutkit maaseudulla asuvien ihmisten käyttäytymistä. Näitä voivat olla maatiloja, kyliä ja kaupunkeja. Suurkaupunkialueiden ulkopuolella asuvien yksilöiden ja perheiden käyttäytymisen tutkiminen voi antaa käsityksen suurten kaupunkien kehityksestä sekä siitä, kuinka löyhästi yhdistyneet väestöt käyttäytyvät. Maaseudun sosiologin yleinen tavoite on myös tutkia ihmisten suhdetta maahan, samoin kuin maaseudulla asuvien yhteisöjen terveysongelmia.
Jopa sen jälkeen, kun muodollinen koulutus on suoritettu maaseudun sosiologiksi, useimmat tähän ammattiin osallistuvat ihmiset parantavat edelleen tietämystään aiheesta. Tähän sisältyy yleensä kertauskurssien suorittaminen, tieteellisten lehtien lukeminen ja maaseudun sosiologian konferensseihin osallistuminen. Monet maaseudun sosiologit liittyvät maaseudun sosiologiaan liittyviin ammattijärjestöihin ja yhdistyksiin.
Maaseudun sosiologiasta tuli tärkeä osa sosiologian aluetta jo kurinalaisuuden historiassa. Rural Sociological Society perustettiin Washington DC: hen vuonna 1936 ja European Society for Rural Sociology perustettiin vuonna 1957. Muita yhteiskuntia syntyi ympäri maailmaa, mukaan lukien Australia and Oceanic Network ja Latinalaisen Amerikan maaseudun sosiologiayhdistys. Vuoteen 1976 mennessä perustettiin kansainvälinen maaseudun sosiologiayhdistys.
Maaseudun sosiologit julkaisevat tieteellisiä artikkeleita maaseutuyhteisöjen tutkimuksesta lehdissä. Näitä ovat “maaseudun sosiologia”, “Journal of Rural Health” ja “Journal of Rural Social Science”. Maaseudun sosiologi yleensä tilaa yhden tai useamman näistä julkaisuista pysyäkseen ajan tasalla nykyisten havaintojen ja teorioiden kanssa.