Säästölainojen korkojen määrittäminen riippuu suurelta osin kiinteän koron prosenttiosuudesta ja inflaatioprosentista. Lukuun ottamatta näiden korkojen vapauttamista määräajoin, useimmat hallitukset eivät paljasta, mitä korkojen, etenkin kiinteän koron, määrittämisessä tarvitaan. Jotta säästölainojen korot pysyisivät jonkin verran kilpailukykyisinä muiden säästötuotteiden kanssa, on mahdollista, että esimerkiksi keskuskoron ja muun maan keskuspankin politiikan kaltaisilla tekijöillä on suuri vaikutus.
Yhdysvalloissa kiinteä korko lasketaan liikkeelle touko- ja marraskuussa ja toimii säästölainojen peruskorkona koko sen voimassaolon ajan. Tämä luku vaihtelee yleensä 0 prosentista 5 prosenttiin. Säästölainojen korko, jonka kiinteä korko on nolla, ei tarkoita, että korkoa ei tarjota. Tämä riippuu lopulta toisesta suuresta korosta, joka tunnetaan inflaatioasteena.
Vaikka kiinteät säästölainojen korot tiedetään, kun henkilö ostaa joukkovelkakirjoja, korkoja sisältävää selitystä ei yleensä tarjota. Tästä huolimatta monet analyytikot voivat olla valmiita tarjoamaan ennusteen siitä, mitä uusia kiinteitä säästölainoja tulee olemaan. Tämä analyysi voi perustua siihen, mitä analyytikko pitää hyvänä kaavana aiempien historioiden perusteella. Mikään ei kuitenkaan ole taattu, eikä odottaminen ole sijoittajan edun mukaista.
Kaikesta säästölainojen korkoihin liittyvästä inflaatio voi olla suurin tuntematon tekijä säästölainojen ostossa. Inflaatio perustuu kuluttajahintaindeksiin, ja se lasketaan myös puolen vuoden välein toukokuun ja marraskuun aikana. Kun kiinteä korko on yhdistetty, kokonaiskorko tarjoaa joukkovelkakirjojen tulot kuuden kuukauden aikana. Inflaatio voi nousta alle puolet prosentista ylöspäin, mutta pysyy yleensä alle 3 tai 4 prosentissa kuuden kuukauden välein.
Harvinaisissa tilanteissa voi olla hetki, jolloin säästölainojen korko on itse asiassa negatiivinen prosenttiosuus, joten lainan arvo voi olla pienempi kuin ostopäivä. Näin voi tapahtua, jos kiinteä korko pysyy nollassa ja inflaatio on esimerkiksi negatiivinen luku. Ainoa kerta, kun näin voi tapahtua, on deflaation aika. Deflaatiota Yhdysvalloissa ei ole tapahtunut suuren laman jälkeen, mutta joissakin maissa deflaatio alkoi tuntua 21. vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä.