Sinisillä ruusuilla on vuosisatojen ajan ollut lähes myyttinen asema. Koska siniset ruusut ovat luonteeltaan tuntemattomia, koska heillä ei ole sinistä pigmenttiä tuottavaa geeniä, ne ovat saavuttamattoman ja rakkauden ja hyvinvoinnin symboli. Kasvattajat ovat vuosisatojen ajan yrittäneet epäonnistuneesti tuottaa ruusua, jolla on todellinen sininen väri. Tässä pyrkimyksessä on saavutettu rajoitettua menestystä, vaikka ruusut eivät olekaan aitoa sinistä väriä, vaan yleensä maunin tai lilan sävy. Todellisen sinisiä ruusuja voidaan tuottaa värjäämällä valkoisia ruusuja tai tuomalla sinisten pigmenttien geeni olemassa olevaan ruusukantaan geenitekniikan avulla.
Ensimmäiset siniset ruusut tuotettiin lisäämällä sinistä väriainetta juurien läpi. Tämä prosessi kirjattiin ensimmäisen kerran 12 -luvulla Kaukoidässä. Nykyaikaiset puutarhurit ovat pystyneet kopioimaan prosessin varmistaen historiallisen ennätyksen. Tämä tekniikka on edelleen käytössä.
Sinistä väriainetta voidaan levittää myös suoraan valkoisten ruusujen kukkiin, jolloin ne saavat sinisen värin. Näillä ruusuilla voi olla kirkas, kirkkaan sininen väri, jota ruusut eivät yleensä ole saatavana. Sininen väriaine tai jopa sininen elintarvikeväri liuotetaan veteen ja leikatut ruusut asetetaan nesteeseen. Ne imevät väriaineen ja kukinnat saavat vähitellen sinisen värin.
Kasvattajat ja puutarhurit ovat vuosisatojen ajan yrittäneet kasvattaa sinisiä ruusuja. Viime aikoihin asti ei täysin ymmärretty, miksi tämä ei ollut mahdollista. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ruusut eivät tuota tietyntyyppistä pigmenttiä, joka tuottaa sinistä väriä. Kaikki yritykset tuottaa sinistä ruusua hybridisaation ja muiden jalostustekniikoiden avulla epäonnistuivat, vaikka kasvattajat ovat onnistuneet tuottamaan ruusuja, joiden väri on violetti tai violetti, ja monet niistä myydään nimillä, joissa on ”sininen”.
Äskettäin japanilaiset Suntory Corporationin tiedemiehet yhdessä australialaisen Florigene -yrityksen kanssa tuottivat maailman ensimmäisen geneettisesti muokatun sinisen ruusun. He jatkoivat geenejä toisesta kukasta, petuniasta. Tämän geenin käyttöönotto mahdollisti geneettisesti muokatun ruusun tuottaa delfinidiinin, sinisen pigmentin. Näiden ruusujen DNA: ta koskevaa lisätyötä tehdään parhaillaan toisen pigmentin, syanidiinin, tuotannon estämiseksi, mikä saa kukat saamaan violetin tai mauvun.