Yllättäen yhteys emotionaalisen stressin ja sydänkohtausten välillä ei ehkä ole niin ilmeinen kuin voisi uskoa. Vaikka on varmasti hyvä idea vähentää sekä fyysistä että emotionaalista stressitasoa, skenaario saada massiivinen sydänkohtaus välittömästi emotionaalisesti stressaavan tapahtuman jälkeen on todennäköisesti enemmän myytti kuin tosiasia. Stressi itsessään ei aiheuta hengenvaarallista sydänsairautta.
Jos jotain, tietty määrä fyysistä stressiä, olipa se sitten liikuntaa tai työhön liittyvää, voi itse asiassa olla hyödyllistä sydän- ja verisuoniterveydelle. Mitä enemmän lihaksia haastetaan tai harjoitellaan, sitä vahvempi se tulee. Kohtuullinen määrä fyysistä stressiä vahvistaa sydänlihaksia ja vähentää sydänkohtausten tai muiden sydänsairauksien todennäköisyyttä. Jos heikentynyt tai sairas sydän ylikuormittuu liiallisen fyysisen rasituksen vuoksi, se voi kuitenkin saavuttaa epäonnistumispisteen. Fyysistä stressiä ei kuitenkaan yleensä pidetä syynä sydänlihasten heikentämiseen tai olemassa olevan sydänsairauden pahenemiseen.
Toisaalta emotionaalinen stressi nähdään usein sepelvaltimon mahdollisena laukaisijana. Jälleen suora yhteys henkilön emotionaalisen stressitason ja sepelvaltimotaipumuksen välillä on parhaimmillaan heikko. Pikemminkin emotionaalisen stressin vaikutukset voivat saada henkilön tekemään vaarallisia tai terveydelle vaarallisia elämäntapavalintoja, mikä puolestaan voi lisätä sydänkohtausten todennäköisyyttä myöhemmin elämässä.
Esimerkiksi emotionaalinen stressi voi saada henkilön etsimään lohtua erittäin epäterveellisestä ruokavaliosta, johon liittyy pitkälti istumaton elämäntapa. Vaikka stressi itsessään ei vahingoita sydämen kudosta suoraan, epäterveellisten elintarvikkeiden kumulatiiviset vaikutukset ja liikunnan puute voivat johtaa tukkeutuneisiin valtimoihin ja huonoon sydän- ja verisuonikuntoon. Nämä olosuhteet vaikuttavat todennäköisemmin vaarallisten verihyytymien muodostumiseen tai itse sydänlihaksen heikentymiseen ja johtavat lopulta sydänvaivoihin ja aivohalvauksiin.
Stressi voi myös aiheuttaa joidenkin ihmisten harjoittavan muita riskialttiita käyttäytymismalleja, kuten runsasta juomista, tupakointia tai tavallista uhkapeliä. Yhdessä epävakaaseen tai puolustuskykyiseen persoonallisuuteen henkilö voi löytää itsensä kieltäytymästä hakemasta ammattiapua. Tämä voi tarkoittaa, että elintärkeitä varoitusmerkkejä sydänsairauksista voi jäädä diagnosoimatta ja hoitamatta, mikä puolestaan voi johtaa sydänkohtauksiin, jos tuhoisa elämäntapa jatkuu valvomatta.
Vaikka ei voida varmuudella sanoa, että fyysinen tai emotionaalinen stressi vaikuttaa suoraan sydänkohtauksiin, on melko varmaa, että stressin aiheuttamien tuhoisien elämäntapavalintojen välttäminen on hyvä tapa vähentää sepelvaltimotautien mahdollisuutta tulevaisuudessa.