Opinnäytetyömenetelmä on väitöskirjan osa, jossa hahmotellaan menetelmiä, joita käytetään tutkimuksen tekemiseen ja tietojen keräämiseen. Useimmissa väitöskirjoissa opinnäytetyömenetelmä antaa tietoa tutkijan suorittamista vaiheista tai menettelyistä hypoteesin testaamiseksi tai tulosten vahvistamiseksi. Tämä sisältää tietojen arvioimiseen käytetyn tilastollisen analyysityypin. Väitöskirjaasi valitsemasi menetelmätyyppi riippuu keräämistäsi tiedoista. Yleensä sinun on valittava sopivimmat ja toteutettavimmat tutkimusmenetelmät.
Alustavien tutkimusmenetelmien tarkoituksena on kerätä taustatietoa aihealueesta. Tämä sisältää tyypillisesti kirjastotutkimusta, jolla etsitään väitöskirjaasi liittyviä julkaistuja artikkeleita ja papereita. Ensisijaiset lähteet ja haastattelut sisältävät hyödyllistä tietoa ja tarjoavat vertailukohdan, josta laajentaa ja antaa lisätietoa aihealueen tutkimuksella. Tutkimus, joka ei tuota mitään uutta tai ainutlaatuista, on hyödytöntä, eikä yleensä läpäise väitöskirjakomiteaa.
Kun taustatiedot on tutkittu ja väitöskirja on laadittu, on aika tehdä kenttätutkimusta. Lähestymistapasi riippuu opinnäytetyön luonteesta ja tutkimuksen tavoitteesta. Jos hypoteesia harkitaan, sinun tulee yleensä suunnitella kokeilu sen testaamiseksi. Kun tarvitset suuren ryhmän mielipiteitä, sinun on suoritettava kysely. Jos tutkit tiettyjen henkilöiden käyttäytymistä, voit tehdä tapaustutkimuksen.
Opinnäytetyömenetelmän tulisi selittää, miksi käytit tiettyä tutkimusmenetelmää ja mitä tietoja siitä sait. Joissakin tapauksissa yksi menetelmä riittää keräämään riittävästi tietoja, kun taas toiset edellyttävät kahta tai useampaa menetelmää. Jokaisen menetelmän käytön perustelut ja sen toteuttamisohjeet on oltava selkeitä. Vaiheittainen kuvaus menettelystä antaa muille tutkijoille riittävät tiedot tutkimuksen toistamiseksi.
Menetelmien lisäksi opinnäytetyömenetelmä kuvaa tilastollisia työkaluja, joita käytetään tutkimuksesta kerättyjen tietojen analysointiin. Esimerkiksi kokeessa hypoteesin testaamiseksi muuttujat ja vakio on tunnistettava selkeästi ja tulosten arvioimiseksi on suoritettava t-testi. T-testi vertaa kahta tietojoukkoa nähdäkseen, ovatko ne samanlaisia vai erilaisia. Toinen tilastollinen menetelmä, jota tutkijat käyttävät tietojen analysointiin, on varianssianalyysi, joka on joukko malleja, joissa havaitut erot kunkin joukon välillä johtuvat erilaisista vaihtelulähteistä. Tilastollinen analyysi vahvistaa tutkimusmenetelmät ja tukee väitöskirjassa esitettyjä johtopäätöksiä.