Jos haluat valita parhaan tutkimuspaperin rakenteen, ota ensin huomioon kirjoittamasi tutkimuspaperin tyyppi ja käyttämäsi tyyliopas. Voit käyttää esimerkiksi Modern Language Associationia tai American Psychological Associationin tyyliopasta, joista jokaisella on erilaiset vaatimukset tutkimuspaperin rakenteelle. Lisäksi rakennat tutkimuspaperin yleensä siten, että se luetaan loogisimmassa järjestyksessä, ja jokainen tukeva argumentti esitetään loogisessa järjestyksessä.
Useimmiten et valitse itse tyyliohjettasi tutkimuspaperisi rakenteelle, vaan sen antaa opettaja. On parasta ostaa tyyliopas ja säilyttää se viitteenä; tämä auttaa sinua oppimaan esimerkiksi viittaamaan lähteisiin ja mitä tutkimuspaperin osia sinun on mahdollisesti sisällytettävä. Joissakin tyylioppaissa tarvitaan tiivistelmää, kun taas toisissa ei vaadita tätä tutkimuspaperielementtiä.
Kun olet määrittänyt käyttämäsi tyylioppaan, sinun on luotava tutkimuspaperisi rakenne. Useimmat tutkimuspaperit eivät ole vain informatiivisia, vaan ne esittävät väitöskirjan, joka toimii argumenttina. Tutkimuspaperissa yrität sitten todistaa tämän väitteen käyttämällä tutkimusta ja tosiasiallisia esimerkkejä muista lähteistä tai julkaistujen asiantuntijoiden mielipiteitä.
Voit valita tutkimuspaperisi rakenteen muutamalla tavalla. Voit aloittaa esittämällä kaikki tosiseikat, jotka tukevat väitöskirjaasi, ja esimerkkejä vastakkaisista väitteistä. Voit myös aloittaa vastakkaisilla väitteillä ja sitten kumota ne koko paperissasi. Jos tutkimuspaperisi on vähemmän argumentoiva ja informatiivisempi, voit halutessasi esittää kaikki tärkeät tiedot aikajärjestyksessä tai minkä tahansa lukijan helpommin noudatettavan järjestyksen.
Yleensä tutkimuspaperin peruselementit ovat samat. Näihin kuuluu johdantokappale, joka tarjoaa johdannon paperiin ja sisältää myös opinnäytetyön. Tutkimuskappaleen teksti on jaettu kappaleisiin, joista jokaisella on oma aihe kappaleessa. Johtopäätös kiteyttää paperin ja toistaa väitöskirjan useimmissa tapauksissa. Tätä seuraa usein paperin kirjoittamiseen käytettyjen lähteiden bibliografia. Yksinkertaisuuden pitäminen ja tämän vakiotutkimusrakenteen noudattaminen on usein paras tapa edetä, ellei opettaja tai professori toisin määrää.