Joka vuosi miljoonat ihmiset sairastuvat syömällä saastunutta ruokaa. Kuten vuosittain ilmoitettujen tapausten määrä osoittaa, elintarvikkeiden saastuminen on yleinen terveysongelma. Ruoan välittämät mikrobit voivat aiheuttaa sairauksia, kuten pahoinvointia, oksentelua, kuumetta, vatsakramppeja, kuivumista ja ripulia.
On olemassa yksinkertaisia asioita, joita voidaan tehdä elintarvikkeiden saastumisen estämiseksi tai vähentämiseksi. Tietyt elintarvikkeet, erityisesti siipikarja, munat ja jauheliha, on kypsennettävä perusteellisesti ja täydellisesti. Monissa näistä elintarvikkeista on raakana esiintyviä organismeja, jotka voivat aiheuttaa sairauksia, jos niitä nautitaan. Ruoanlaitto tappaa yleensä yleensä läsnä olevat mikrobit ja tekee niistä vaarattomia. Ruokalämpömittarin käyttö on erittäin suositeltavaa.
Pihvit, paahtimet, lammas ja vasikanliha on kypsennettävä sisälämpötilaan, joka on vähintään 145 celsiusastetta (63 astetta Fahrenheit). Jauhettu naudanliha tulee kypsentää, kun se saavuttaa 160 asteen Fahrenheit -asteen (71 astetta). Nopea tapa määrittää, onko jauhettu naudanliha kypsennetty oikeaan lämpötilaan, on varmistaa, että liha on kypsennetty, kunnes se on enää vaaleanpunainen.
Sianliha ja se on kypsennettävä 160 asteen Fahrenheit -asteeseen (71 astetta). Kana ja kalkkuna tulee kypsentää sisälämpötilaan 180 astetta Fahrenheit (82 astetta). Munat tulee keittää, kunnes keltuainen ja valkuaiset ovat kiinteitä.
Sen lisäksi, että ruoat kypsennetään oikeaan lämpötilaan, on myös tärkeää pitää elintarvikkeet jääkaapissa tai jäähdytettynä oikeassa lämpötilassa. Elintarvikkeista peräisin olevat bakteerit ja organismit kasvavat nopeimmin lämpötiloissa 40 celsiusastetta (4 celsiusastetta) ja 140 astetta Fahrenheit (60 astetta). Yleensä jäähdytettyjä ruokia ei saa jättää istumaan huoneenlämmössä yli kahden tunnin ajaksi.
Toinen tärkeä näkökohta elintarvikkeiden saastumisen estämisessä on pitää elintarvikkeet erillään muista elintarvikkeista, jotka ovat alttiita saastumiselle. Haitalliset mikrobit voivat siirtyä raakatuotteista muihin elintarvikkeisiin, kun samoja lautasia, veitsiä, ruokailuvälineitä ja leikkuulautoja käytetään uudelleen ilman pesua. Ruoka voi myös saastua, kun se joutuu suoraan kosketuksiin raakatuotteiden kanssa tai raakatuotteista.
Käsien pesu on toinen tärkeä osa elintarvikkeiden saastumisen estämistä. Ristikontaminaatiota voi esiintyä, kun valmisruokia käsitellään raakalihan ja siipikarjan koskettamisen jälkeen. Kädet on pestävä saippualla ja lämpimällä vedellä vähintään kahdenkymmenen sekunnin ajan raakalihan, munien ja äyriäisten käsittelyn jälkeen.
Elintarvikeperäisiä taudinaiheuttajia löytyy myös hedelmistä ja vihanneksista. Maatalouden lannoitteena käytetyssä eläinten lannassa on usein haitallisia organismeja. Hedelmien ja vihannesten perusteellinen pesu ennen kulutusta, leikkaamista tai ruoanlaittoa on toinen tärkeä tekijä elintarvikkeiden saastumisen aiheuttamien sairauksien ehkäisemisessä.