Amerikan alkuperäiskulttuurin määritteleminen on vaikea tehtävä, ei välttämättä siksi, että tätä historiallista väestöä luonnehtivia uskomuksia ja tapoja on vaikea ymmärtää, vaan enemmän siksi, että intiaanit ovat uskomattoman monipuolinen väestö. Aivan kuten Amerikan määrittäminen edellyttäisi kulttuuritutkimuksia kaikkialta maasta, alkuperäiskansojen kulttuurin on tutkittava eri alueita ja heimoja. Yleisesti ottaen useimmat alkuperäiskansojen kulttuurit ovat luonteeltaan hyvin hengellisiä ja ryhmäkeskeisiä.
Koska alkuperäiskansojen keskuudessa on suuri monimuotoisuus, heidän kulttuuriensa kuvaamisen on perustuttava yhteisten piirteiden selitykseen sen sijaan, että keskityttäisiin tiettyihin perinteisiin, joita ei ehkä ole kaikissa heimoissa. On luultavasti turvallista sanoa, että hengellisyys on yhtenäistä kaikissa näissä kansoissa. Hengellisyys ei ole aina uskontoa, ja aivan kuten uskonnot vaihtelevat ihmisten kesken eri puolilla maailmaa, myös alkuperäiskansojen uskonnolliset vakaumukset vaihtelevat suuresti.
Tämä hengellinen luonne ilmaistaan useimmiten seremonioissa, jotka kunnioittavat jumaluutta tai luonnon osaa. Jotkut heimot uskovat yhteen tiettyyn jumalaan, kun taas toiset kuvaavat kreikkalaisemmalla tavalla eri henkiä uskomusjärjestelmissään olevina olentoina. Useimmat uskonnolliset seremoniat keskittyvät arvostamaan tekoja, joita tämän jumalan tai olennon uskotaan tehneen heimolle tai kansalle. Jotkut seremoniat ovat samankaltaisia kuin länsimaiset uskonnot, kun taas toiset voivat tuntua epäkeskeisiltä ulkopuolisille.
Amerikan alkuperäiskulttuurissa on myös luonnon motiivi. Monet Amerikan keskivertokansalaiset eivät ajattele liikaa maailmasta, jossa he elävät, pitäen usein itsestäänselvyytenä monia resursseja, joita hyödynnetään, jotta ihmiset voivat nauttia elämäntavoistaan. Tämä on hyvin ristiriidassa alkuperäiskansojen kulttuurin teemojen kanssa, koska useimmat intiaanit uskovat lujasti luonnonvarojen viljelyyn ja säilyttämiseen.
Yksi tapa, jolla alkuperäiskansojen kulttuuri omaksuu luonnon, on kaikkien resurssien käyttö. Tyypillisesti eläimiä, joita käytetään ruokaan, käytetään myös moniin muihin asioihin. Harvoin mikä tahansa osa eläimestä tuhlataan, suurelta osin sen uskomuksen perusteella, että elämän saamiseksi sitä tulisi ainakin käyttää eikä tappaa turhaan.