DNA -kloonaus on lisääntymisprosessi, jossa käytetään yhden organismin geneettistä materiaalia jälkeläisten luomiseen. Sitä esiintyy luonnossa joissakin lajeissa, jotka kykenevät lisääntymään epäseksuaalisesti, ja tiedemiehet ovat kloonanneet joitain eläimiä DNA -kloonauksella. Kloonauksen etuja ovat kyky jatkaa vahvoja geneettisiä piirteitä ja kyky tuottaa uutta elämää ilman, että vaaditaan lajin urosta ja naista. Haittoja ovat suuret kustannukset, mahdollisuus säilyttää geneettiset heikkoudet ja se, että keinotekoisilla klooneilla on havaittu olevan lyhyempi elinikä kuin muilla saman lajin lajeilla.
Harvat eläinkunnan jäsenet kykenevät lisääntymään epäsuorasti, vaikka monet bakteerit, hyönteiset, sienet ja kasvit lisääntyvät tällä tavalla. DNA -kloonauksella on monia etuja, joten tutkijat ovat yrittäneet helpottaa keinotekoista kloonausta. Erilaisia eläimiä on kloonattu onnistuneesti, mukaan lukien lampaat, lehmät, hiiret, vuohet, koirat, siat ja kissat.
Aseksuaalinen lisääntyminen on edullista monista syistä. Organismit, jotka kykenevät tähän, voivat lisääntyä kuluttamatta energiaa seurustelussa ja parittelussa. Kun nämä organismit erotetaan muista lajistaan, ne voivat edelleen lisääntyä varmistaen lajin jatkumisen. Jälkeläisiä syntyy nopeasti, mikä johtaa suuriin määriin uusia organismeja, ja kloonit säilyttävät täsmälleen samat piirteet kuin vanhempansa, mikä tarkoittaa, että käytettävissä on enemmän yksilöitä, joilla on vahva geneettinen linja – olettaen, että vanhemmalla oli omistaa toivottavia piirteitä saadakseen mahdollisuuden lisääntyä. Yksittäiset geneettiset kannat, perheet ja koko laji hyötyvät tästä lisääntymisstrategiasta.
DNA -kloonauksella lisääntymisstrategiana on kuitenkin haittoja. Aseksuaalisen lisääntymisen jälkeläiset ovat kaikin tavoin identtisiä vanhemman kanssa. Kaikki geneettiset heikkoudet säilyisivät. Vanhempia on vain yksi, joten uutta geneettistä tietoa ei koskaan esitellä. Tämä estää uusien piirteiden käyttöönoton ja rajoittaa pesäkkeen kasvupotentiaalia.
Solujen ikääntyminen voi olla ongelma myös aseksuaalisille lisääntymiselle, koska solujen luonnollinen rappeutuminen johtaa vioittuneeseen lähdemateriaaliin. Jos esimerkiksi 50-vuotias sieni muodostaisi pesäkkeen, myös jälkeläisten soluikä olisi 50. Tämä kyvyttömyys nollata solu-ikää voi vaikuttaa pesäkkeen lisääntymiseen, terveyteen ja kuolleisuuteen.
Keinotekoisen kloonauksen hyvät ja huonot puolet ovat teoriassa samat kuin luonnollisen kloonauksen. Laboratoriossa valmistetuilla klooneilla olisi kaikki vanhempiensa vahvuudet. Heiltä puuttuisi ei -toivottuja ominaisuuksia, jotka normaalisti olisivat peräisin toiselta vanhemmalta.
Tutkijat voisivat käyttää erilaisia kriteerejä parhaiden kloonauskandidaattien valitsemiseksi, mikä tarjoaa mahdollisuuden hallita elintarvikkeisiin ja virkistykseen käytettäviä eläinpopulaatioita. Esimerkiksi lehmä, joka tuottaa korkealaatuista naudanlihaa, voitaisiin kloonata, mikä takaa suuren määrän erinomaista lihaa. Tutkimuslaitokset pystyisivät tuottamaan samanlaisia aiheita käytettäväksi tutkimuksessa ja lääketieteellisissä testeissä; yksilöiden välisen vaihtelun puuttuminen lisäisi tietojen pätevyyttä. Kudos ja yksittäiset elimet voitaisiin kloonata käytettäväksi leikkauksissa, mikä eliminoi elinluovuttajien tarpeen ja vähentää siirteen hyljinnän riskiä.
Nykyisen tekniikan rajoitukset tarkoittavat sitä, että geenikloonaus on epätäydellinen tiede. Näistä positiivisista tuloksista ei voida olla varmoja – itse asiassa ne ovat erittäin epätodennäköisiä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että keinotekoiset kloonit eivät selviä niin kauan kuin heidän vanhempansa, ja alle 10 prosenttia selviää aikuisuuteen.
Ongelmallisempaa on, että näiden kloonien kuolinsyitä ei tunneta. Tämä korkea kuolleisuus viittaa nykyisen kloonausprosessin puutteeseen. Epämuodostumat ja kuolemaan johtavat mutaatiot ovat erittäin todennäköisiä. Tämä on silmiinpistävä haitta niille, jotka haluavat edetä ihmisen DNA -kloonaukseen.
DNA -kloonaus aiheuttaa myös monia uskonnollisia ja eettisiä ongelmia. Huolta on herättänyt kloonien oikeudellinen asema ja oikeudet sekä vanhempien oikeudet. Huolta herättää myös klooniksi tulemisen sosiaalinen leima ja kloonauksen vaikutus ihmissuhteisiin.