Antiikkiesityksen kuvataan usein olevan 100 vuotta vanha tai vanhempi, vaikka määritelmät voivat vaihdella. Kaikki antiikkituolityylit ovat siksi melko vanhoja, mutta tämä ei välttämättä tarkoita epämukavaa tai hyödytöntä. Jotkut yleisimmistä antiikkituolityyleistä ovat keinutuolit, lepotuolit, kulmatuolit, nauhaselkätuolit, kirjoitusnojatuolit ja koulutuolit. On olemassa monia muita antiikkituolityylejä, ja jokaisella niistä on määrittävät ominaisuudet, jotka on tärkeää tunnistaa ja tutkia ennen sellaisen ostamista. Se voi auttaa neuvottelemaan antiikkikauppiaalla auttaakseen tunnistamaan tuolin oikein.
Keinutuoli on ehkä yksi halutuimmista antiikkituolityyleistä. Näissä tuoleissa on kaarevat jalat, jotka tunnetaan keinuvina ja joiden avulla henkilö voi keinuttaa edestakaisin tuolissa istuessaan. Erityiset mallit vaihtelevat tuolin valmistusajankohdan sekä rakentajan käsityötaidon mukaan. Keinutuolit ovat edelleen erittäin suosittuja, joten voi olla vaikeaa erottaa toisistaan moderni ja antiikki.
Leposohva on itse asiassa eräänlainen leposohva. Tässä huonekalussa on erittäin pitkä istuin, jolla henkilö voi ojentaa jalkojaan nukkuakseen mukavasti. Näissä päiväsängyissä oli toisinaan istuimen selkänoja sekä istuimen sivu pitkänomaisen istuimen lisäksi, ja nämä tuolit verhoiltiin useimmiten pehmeällä pehmusteella tuolin mukavuuden parantamiseksi.
Yksi harvinaisempia antiikkituolityylejä on kulmatuoli, joka on suunniteltu sopimaan huoneen nurkkaan. Tuolin selkänoja oli siksi yhdeksänkymmenen asteen kulmassa, ja istuimen selkänoja oli toisinaan kaareva mukavuuden parantamiseksi. Ne on suunniteltu säästämään tilaa pienissä taloissa, eivätkä ne olleet usein kovin koristeellisia, vaikka etujalka oli joskus veistetty esteettisen houkuttelevuuden vuoksi.
Kirjoitusnojatuolit ovat tuoleja, joiden käsivarteen on rakennettu leveä paneeli kirjoittamista varten. Paneeli rakennettiin lähes aina tuolin oikealle puolelle, koska suurin osa ihmisistä oli oikeakätisiä ja vasenkätisyys paheksuttiin. Tuolin muotoilu jäljitteli hyvin usein Windsor-tuolin ulkonäköä, ja kirjoituspaneeli voitiin joskus irrottaa muusta tuolista, kun sitä ei käytetä. Muissa versioissa oli kiinteä kirjoituspaneeli.