Yhtiön pääomarakenne on yhdistelmä rahoituslähteitä, jotka tarjoavat yritykselle pitkän aikavälin tuloja. Jokainen yritys käyttää erilaista yhdistelmää pitkäaikaisia rahoituslähteitä, mutta alkeelliset pääomarakenteelliset mallit antavat talousjohtajille perustan ja suunnan. Pääomarakenne malleihin kuuluvat riippuvuusmalli, riippumattomuusmalli, maltilliset mallit ja nokkausjärjestysmalli.
Pääomarakenne -mallien peruselementtejä ovat velkarahoitus ja oman pääoman ehtoinen rahoitus. Lainarahoitus muodostuu yleensä lainoista ja joukkovelkakirjoista sekä osakerahoituksesta, joka tunnetaan myös nimellä sijoitusrahoitus, joka sisältää erityyppisiä osakkeita. Pääomarakenteen mallien erot perustuvat velkarahoituksen mahdollisiin vaikutuksiin pääomarahoitukseen. Kunkin mallin perusta on erilainen teoria velkavaikutuksista.
Riippuvuusmallit perustuvat teoriaan, jonka mukaan velkarahoitus vaikuttaa aina omaan pääomaan, ja mikä tahansa syntyneen velan määrä nostaa pääomakustannuksia. Tässä mallissa yrityksen ansaitsemien nettotulojen odotetaan vastaavan yhtiön osakkeiden kokonaismarkkina -arvoa. Tämä pitää täydellisen suhteen tulojen ja oman pääoman välillä, mutta toimivilla markkinoilla tätä täydellistä suhdetta ei ole koskaan olemassa. Sen sijaan riippuvuusmallia voidaan käyttää pääomarakenteen perustana.
Samoin useimmat yritykset eivät pystyisi noudattamaan itsenäisyysmallia, jonka mukaan mikään velkasumma ei voi vaikuttaa yrityksen omaan pääomaan. Esimerkiksi yritys voi laskea liikkeeseen joukkovelkakirjoja ja käyttää pääomaa näistä joukkovelkakirjoista korkeampien osinkojen maksamiseen. Muissa malleissa osakkeiden myynnin lisääntyminen liittyisi korotettuihin osinkoihin ja lisääntyneeseen velkaan, mutta tämä malli ei yhdistä tuloja takaisin velkaan. Riippumattomuusmalli toimii muillakin tavoilla kieltäytymällä tunnustamasta velan kielteisiä vaikutuksia yrityksen kykyyn kerätä omaa pääomaa.
Koska sekä riippuvuus- että itsenäisyyspääomamallit ovat äärimmäisiä, monet yritykset käyttävät maltillista rahoitusrakennetta. Jotkut yritykset käyttävät verosuojaa suojautuakseen velkojen nousulta. Muut yritykset voivat käyttää riippumattomuusmallia teoreettisella pohjalla pitäen samalla käynnissä olevaa laskelmaa velkarahoituksen aiheuttamasta liiketoiminnan epäonnistumisesta tai konkurssista. Jos riski kasvaa liian suureksi, yritys voi vaihtaa mallia tai alentaa velkaansa.
Nokkausjärjestysmalli määrää, että yritys käyttää ensin halvimpia tapoja kerätä pääomaa ja siirtyy tarvittaessa hitaammin kalliimpaan pääomaan. Esimerkiksi nokkimisjärjestysteorian mukaan yritys voi käyttää ensin omaa pääomaa, sitten tuloja ja sitten velkapääomaa, jos se on ehdottoman välttämätöntä. Velkapääomaa kerätään ja käytetään viimeisenä, koska se on usein kallein rahoitusmuoto.