Akateeminen keskustelu viittaa erityisiin tapoihin ajatella ja keskustella tietystä akateemisen tutkimuksen alueeseen liittyvistä tiedoista. Tietyn tutkimusalueen keskusteluun osallistuvat tunnetaan “diskurssiyhteisönä”. Opintoalueen akateeminen keskustelu sisältää sekä epävirallisia että muodollisia viestintämuotoja.
Diskurssiyhteisö koostuu ihmisistä, joilla on tarpeeksi yhteistä tietoa ja oletuksia keskustellakseen mielekkäästi tietystä aiheesta. Esimerkiksi joku, joka on osa kielitieteen diskurssiyhteisöä, tuntee kielitieteen perusasian, yleisimmät kielellisen kehityksen teoriat ja tärkeimmät kielelliseen ajatteluun liittyvät liikkeet. Kielitieteen keskusteluyhteisön jäsenillä on myös samanlaiset käsitykset kielen tarkoituksesta ja tavoitteista, jotka voivat olla erilaisia kuin englanninkielisen diskurssiyhteisön yhteiset. Prosessi tietyn akateemisen keskustelun osana tarvittavan tiedon hankkimiseksi tunnetaan diskurssin sosialisaationa. Keskustelun sosiaalistaminen varmistaa, että tieteenalojen ihmisten ei tarvitse ilmaista nimenomaisesti kaikkia oletuksiaan aiheesta tai antaa laajoja taustatietoja ennen keskustelun aloittamista.
Epävirallinen akateeminen keskustelu tapahtuu eri keinoin. Se voi koostua tutkijoiden välisistä keskusteluista tai sähköpostiviesteistä, joissa he keskustelevat nykyisestä tutkimuksesta tai poistavat ideoita toisiltaan tulevaa tutkimusta varten. Tällainen keskustelu tapahtuu usein yliopistoihin liittyvien opiskelijoiden, professoreiden ja tutkijoiden verkostoitumisen seurauksena.
Muodollinen akateeminen keskustelu on toisaalta julkisempi viestintämuoto. Yleisin muodollinen keskustelu on vertaisarvioitujen lehtien ja julkaisujen kautta. Toimittajat ja arviointikomiteat tarkistavat vertaisarvioidut julkaisut, jotka arvioivat lausuntojen uskottavuuden ennen kuin niistä voi tulla osa keskustelua. Nämä toimittajat tarkastelevat ja suodattavat lähetyksiä sen perusteella, mikä on oleellisinta tai tarpeellisinta.
Akateemisissa konferensseissa voi esiintyä sekä muodollista että epävirallista akateemista keskustelua. Akateemikkoja pyydetään esittämään vertaisarvioituja artikkeleita näissä konferensseissa. Konferensseissa tapahtuu myös paljon epävirallista verkostoitumista ja keskustelua, joka tarjoaa ideoiden ristipölytystä tietyn tieteenalojen tutkijoiden välillä.