Hiilimonoksidimyrkytyshoitoa voidaan tarvita tai ei tarvita riippuen kaasulle altistumisen tasosta. Ennen hoidon aloittamista on tärkeää, että potilas siirretään pois pitoisuuksilta, koska tämä estää hiilimonoksidin (CO) hengittämisen edelleen. Oireet arvioidaan sitten, jotta voidaan päättää, tarvitaanko sairaalahoitoa. Jos oireet ovat kohtalaisia tai vakavia, hoito sairaalassa sisältää usein hapen hengittämisen kasvonaamion kautta. Pahimmassa tapauksessa käytetään joskus hoitoa, joka tunnetaan hyperbarisena happihoitona, vaikka sen tehokkuus on kyseenalaistettu.
Ensimmäinen askel hiilimonoksidimyrkytyksen hoidossa on siirtää potilas pois alueilta, joilla on suuria kaasupitoisuuksia. Tämä on erittäin tärkeää, koska ylimääräinen altistuminen CO -kaasulle voi pahentaa ongelmaa. Turvallisessa paikassa potilas tutkitaan yleensä oireiden vakavuuden tarkistamiseksi. Hoito riippuu siitä, kuinka vakavat oireet ovat ja kuinka kauan henkilö oli altistunut kaasulle.
Jotkut yleisimmistä hiilimonoksidimyrkytyksen oireista ovat huimaus, päänsärky ja pahoinvointi. Joissakin tapauksissa henkilö voi myrkytystasosta riippuen kärsiä vakavammista oireista, kuten kouristuksista, vatsakivusta ja hyperventilaatiosta. Hiilimonoksidimyrkytyksen hoito keskittyy usein osittain näiden oireiden hoitoon ja sen varmistamiseen, että potilas on mahdollisimman mukava ja turvallinen.
Kun hiilimonoksidimyrkytyksestä kärsivä henkilö arvioidaan ensin, verinäyte otetaan usein kaasupitoisuuden tarkistamiseksi. Jos veressä on korkea pitoisuus tai jos oireet ovat kohtalaisia tai vaikeita, on todennäköistä, että potilas tarvitsee sairaalahoitoa hiilimonoksidimyrkytykseen. Useimmissa tapauksissa sairaalahoito alkaa antamalla potilaalle 100 prosenttia happea naamion kautta. Tämä nopeuttaa myrkyllisen kaasun korvaamista hapella veressä.
Vaikeissa tapauksissa hiilimonoksidimyrkytyshoitoon liittyy joskus hyperbarinen happihoito. Tämä hoito voi olla erityisen tärkeää, jos kaasun hengittäminen aiheuttaa hermovaurioita. Painehoidon aikana potilas asetetaan painekammioon, jossa on runsaasti happea. Tämä mahdollistaa hapen kulkeutumisen syvälle kehoon nopeammin kuin pelkästään kasvonaamion kautta. Ne, jotka ovat menettäneet tajuntansa tai ovat raskaana, ovat joskus ehdokkaita tällaiseen terapiaan.