Talouden teoria perustuu ajatukseen, että yritykset käyttävät kolmea perustekijää eli resursseja, joita tarvitaan tavaroiden ja palvelujen tuottamiseen. Nämä kolme resurssia ovat maa, laitteet ja inhimillinen pääoma työn muodossa. Inhimillisen pääoman tekniikalla tarkoitetaan erilaisia tekniikoita, joita käytetään auttamaan työn tehostamisessa. Inhimillisen pääomatekniikan parannusten ansiosta työntekijät voivat tuottaa tavaroita nopeammin tai halvemmin, mikä johtaa suurempiin voittoihin yritykselle ja tuottavampaan talouteen, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa. Erilaiset inhimillisen pääoman tekniikat sisältävät yleensä kansanterveyden, koulutuksen ja työssäoppimisen.
Terveyteen liittyvät parannukset ovat yksi perustekniikoista työntekijöiden tehostamiseksi. Otetaan esimerkiksi alikehittynyt maa, jossa ihmiset kamppailevat nälän kanssa ja perussairaudet ovat suuri uhka terveydelle. Tällaisissa olosuhteissa ei ole yllättävää, että työvoima kokonaisuudessaan on suhteellisen tuottamatonta ja että talous kamppailee laajentumisen kanssa. Yritykset voivat investoida ilmaisiin rokotuksiin ja terveydenhuoltoon tai yksinkertaisesti tarjota ilmaisia aterioita työntekijöille muuttaakseen ihmiset tehokkaiksi työntekijöiksi.
Koulutus on toinen tärkeä inhimillisen pääoman tekniikan muoto. Koulutustaso ja tuottavuus liittyvät läheisesti suureen osaan maailmaa, ja mailla, joilla on enemmän koulutusresursseja, on yleensä terveempi talous. Mitä enemmän henkilöllä on koulutusta, sitä paremmat taidot hän tuo työvoimaan. Yhteiskunnissa, joissa suurin osa ihmisistä saa peruskoulutuksen, yritykset voivat asentaa monimutkaisempia koneita ja laitteita, jotka lisäävät tuotantoa entisestään. Ilman koulutusta työntekijöillä ei olisi taitoja tai ymmärrystä käyttää tämän tyyppisiä koneita, mikä johtaisi alhaisempiin tuotantomääriin ja heikompiin talouksiin.
Koulutusohjelmat sekä työpaikalla että sen ulkopuolella toimivat eräänlaisena inhimillisen pääoman tekniikkana. Työntekijöiden kouluttaminen auttaa kehittämään heidän taitojaan, jolloin heillä on paremmat valmiudet hoitaa työtehtävät. Yritykset, joilla on laajoja koulutusohjelmia uusille työntekijöille, hyötyvät tästä investoinnista vähemmän virheitä, suurempaa tehokkuutta ja lopulta suurempia voittoja. Kuntien tai yksityisten toimistojen tarjoamat käytännön koulutusohjelmat voivat myös rakentaa työntekijöiden taitoja ja kokemusta, mikä johtaa tehokkaampaan inhimilliseen pääomaan.
Jotkut taloustieteilijät viittaavat myös mahdollisuuteen saada toisenlainen inhimillisen pääoman tekniikka, joka liittyy sopeutumisstrategiaan tai osaamiseen. Tämä teoria keskittyy ajatukseen, että riippumatta siitä, kuinka hyvin koulutettu työntekijä on tai kuinka hyvin koulutettu, hän ei ehkä pysty suorittamaan tietyntyyppisiä töitä mahdollisimman tehokkaasti. Tämä liittyy usein siihen, miten uudet laitteet tai menetelmät otetaan käyttöön työpaikalla. Jos tekniikkaa ei ole suunniteltu hyvin, se voi estää työntekijöitä eikä auttaa. Tämä korostaa tarvetta suunnitella työntekijöille sopivia tekniikoita ja laatia hyvin suunniteltu strategia tehokasta koulutusta ja toteuttamista varten.