Mediapuhe voidaan ymmärtää laajasti millä tahansa tavalla, jolla tiedotusvälineet – mukaan lukien uutiset, kustantajat ja muut – kehystävät tiettyjä kysymyksiä ja herättävät keskustelua yleisön keskuudessa. Jossain mielessä kaikki tiedotusvälineet edistävät jonkinlaista keskustelua yksinkertaisesti sen olennaisen luonteen funktiona. Toinen tapa sanoa tämä on, että media ei olisi mediaa, jos se ei levittäisi tietoa tietyllä kaltevuudella tai tietyn linssin kautta. Tiettyjen tyyppien jakaminen voi olla haaste, mutta se on usein helpointa ajatella laajojen luokkien avulla. Julkaisutyyppi on yksi; eri tiedotusvälineet julkaisevat ja levittävät työtään eri tavoilla painetuista volyymeista ja verkkoblogista radio- ja televisiolähetyksiin. Erottaminen kirjoitetun tai puhutun median perusteella on joskus myös opettavaista. Muut tutkijat tarkastelevat diskurssia sen vaikutusten perusteella suurempaan yhteiskuntaan tai tutkivat sitä toimittajiensa ja osallistujiensa ohjaavien periaatteiden tai suuremman eettisyyden perusteella. Suuri osa keskustelusta on väistämättä alueellista ja riippuu paljon sekä mediatoimijoiden että tiedonkuluttajien vallitsevista tavoista ja perinteistä.
Keskustelun ymmärtäminen yleensä
Itse keskustelu voidaan ymmärtää monella eri tavalla. Ensinnäkin se voi yksinkertaisesti viitata tapaan, jolla yksilöt ja ryhmät kommunikoivat. Syvemmällä tasolla se voi kuitenkin symboloida ajatus- ja uskomusjärjestelmiä, jotka määrittävät, miten yksilöt ymmärtävät ja tulkitsevat maailmaa. Medialähtöinen keskustelu ensimmäisessä mielessä käsittäisi eri tiedotusvälineitä, joita ihmiset mediassa käyttävät, kuten sanoma- ja aikakauslehdet, televisio, radio ja Internet. Jos diskurssi ymmärretään median tulosta ohjaaviksi uskomuksiksi, niin objektiivisuuden tai ideologisen puolueellisuuden kaltaiset periaatteet voisivat kuvata sitä parhaiten.
Yksilöt suodattavat tapahtumia ja paikallisia tapahtumia eri linssien läpi; osa tästä määräytyy henkilökohtaisen kokemuksen perusteella, mutta suuri osa siitä johtuu myös tavasta, jolla tiedot esitettiin heille ensiksi. Tämä voi sisältää hienovaraisia vihjeitä tai tiettyjen yksityiskohtien korostamista, ja se voi sisältää jopa asioita, kuten äänen sävyn ja sanavalinnan. Toimitusvälineet ovat erittäin tärkeitä.
Media aihealueittain
Yksi helpoimmista tavoista erottaa mediatason keskustelutyypit on jakaa ne aiheittain. Jotkut tarinat tai keskustelut saattavat pohtia kysymyksiä poliittisesta näkökulmasta, jolloin yhteiskunnallisen päätöksenteon monimutkaiset tekijät ovat vallitsevia. Toiset voivat toimia rahoituspohjaisesta tai taloudellisesta näkökulmasta. Usein käytössä on eri rubriikka, jossa raportoidaan suosittujen julkkisten elämästä ja uutisia, jotka kiinnostavat ihmisiä.
Kirjallinen ja puhuttu viestintä
Kun ymmärrämme mediakeskustelun eri viestintävälineinä, on tavallista jakaa luokka kahteen laajaan alueeseen: kirjalliseen ja puhuttuun. Esimerkkejä kirjoitetuista teksteistä ovat sanomalehdet ja aikakauslehdet. Näistä julkaisuista löydetyt artikkelit ovat yksittäisiä esimerkkejä keskustelusta, ja mainoksia voidaan pitää myös yhtenä muodona. Radio ja televisio puolestaan tukeutuvat ensisijaisesti puhuttuun puheeseen, kuten uutislähetyksiin.
Epätavanomainen tai ei-perinteinen keskustelu
Nykyaikaiset tutkijat ryhmittävät usein verkkomedian omaan luokkaansa, usein “epätavallisen” tai “ei -perinteisen” bannerin alle. Jotkut viittaavat siihen myös laajemmin “uudeksi mediaksi”. Täällä tapahtuva keskustelu on usein erittäin tärkeää osittain siksi, että se on erotettu tutummista julkaisumuotoista. Se tapahtuu usein reaaliajassa, ja se pystyy välittämään maailmanlaajuiselle yleisölle lähes välittömästi. Kysyntä on usein nopeampaa kuin tyyli, ja tällaisista raporteista puuttuu usein huolellinen muokkaus ja tarkistus, jotka ovat perinteisempien myyntipisteiden tunnusmerkkejä.
Verkkomedian viestintä on usein myös tervetullutta – ja joskus sitä ohjaa – suuren yleisön osallistuminen. Tätä kutsutaan usein “käyttäjän luomaksi sisällöksi”, ja se voi sisältää mitä tahansa kommentteista lisättyihin videoihin ja henkilökohtaisiin punnituksiin. Tällaisissa skenaarioissa keskustelua pidetään usein uskomattoman juoksevana ja heijastaa usein hyvin paljon osallistuvien ihmisten tapoja ja tunteita.
Vaikutus Suurempaan yhteiskuntaan
Mediakeskustelua voidaan myös pitää mediaesityksen vaikutuksena suurempaan yhteiskuntaan. Sosiaaliset ja henkilökohtaiset uskomukset voivat vaikuttaa esimerkiksi tietyn artikkelin semantiikkaan tai sanamuodon valintaan. Median jakelijat voivat samoin käyttää tekijöitä, kuten sävyä, vinoon informaatioon saadakseen aikaan erityisen vaikutuksen yleisöön. Poliittinen media edistää usein keskustelua, joka suosii joko konservatiivisia tai liberaaleja periaatteita, jotka perustuvat heidän toimittajiensa ihanteisiin tai heidän rahoittajiensa nimityksiin.
Ohjaavat periaatteet
Monet median jakelua ohjaavista periaatteista ja ihanteista vaihtelevat alueittain. Joissakin paikoissa ideologiset ryhmät käyttävät mediaa edistääkseen tiettyä näkökulmaa. Jos tiedotusvälineet ovat enemmän mielipidepainotteisia kuin tosiasioihin perustuvia, tämäntyyppinen keskustelu voi olla yleistä. Toinen keskustelutyyppi on objektiivisuuden arvostaminen uutisten keräämisessä ja levittämisessä, jolloin tiedotusvälineet välittävät tietoa ilman ennakkoluuloja tai puolueellisuutta. Tämä lähestymistapa saattaa esittää tietoja perusteellisesti ja riittävällä todistusaineistolla, vaikka tosiasioita ei oteta huomioon. Joissakin maissa hallituksen toimijat hallitsevat mediaa ja käyttävät sitä keinona vaikuttaa ja muokata kansalaisten näkemyksiä yhdenmukaisiksi sen kanssa, mitä hallinto joko haluaa heidän tietävän tai uskovan heidän uskovan.