Oboe on kaksiruokoinen puupuhallinsoitin, joka on kuulunut orkesterimusiikkiin barokista lähtien. Nykyaikaisissa orkestereissa on yleensä XNUMX-XNUMX oboa, joita käytetään milloin tahansa riippuen soitetusta teoksesta ja säveltäjän vaatimuksista. Oboella on tärkeä osa useimmissa orkesterimusiikissa, ja sen selkeä ääni voi ottaa melodian ja kuulla orkesterin muiden soittimien yläpuolella. Oboa on esiintynyt aika ajoin populaarimusiikissa, ja sitä käyttävät myös jotkut nykyajan jazz -ryhmät. Oboemusiikki on myös pitkään ollut esillä taustamusiikkina elokuvissa kohottavien kohtausten tunneilmapiirin lisäämiseksi.
Suurissa orkesteriteoksissa, kuten sinfonioissa tai äänirunoissa, oboe voi yhdistää muiden instrumenttien kanssa, mutta voi myös ottaa haltuunsa melodian tai kuvailevan kohdan ja asettaa erottuvan, selkeän äänen muiden instrumenttien päälle. Ludwig van Beethovenin ja Johannes Brahmsin sinfoniat sisältävät useita osioita, joissa oboa kuullaan näkyvästi. Tunnetut musiikkiteokset, kuten Nikolai Rimski Korsakovin Scheherazade ja Modest Mussorgsky’s Pictures at a Exhibition, käyttävät oboen ääntä luodakseen kuvailevien kappaleiden tunnelman.
Obo on usein esiintynyt sooloinstrumenttina teoksissa, kuten Antonio Vivaldin ja Tomaso Albinonin oboekonsertoissa, joissa oboe laulaa Continuo: n yläpuolella jäljittelemällä ilmausta tai ottamalla melodia. Oboemusiikkia esiintyy usein myös Georg Philipp Telemannin teoksissa, ja se esiintyy Johann Sebastian Bachin kahdessa ensimmäisessä Brandenburgin konsertissa. 20 -luvulla monet säveltäjät kiinnittivät huomionsa instrumenttiin säveltääkseen oboemusiikkia omaan tyyliinsä. Carl Nielsen sävelsi kaksi kappaletta oboelle ja pianolle, ja Camille Saint Saens sävelsi sonaatin oboelle ja pianolle. Toinen esimerkki on Ralph Vaughan Williamsin obokonsertto, jossa oboe herättää usein säveltäjään liittyvän pastoraalisen tunnelman.
Oboa on käytetty vain harvoin jazzissa, vaikka instrumenttia käyttävät nykyään tietyt klassisen musiikin vaikutteeseen kuuluvat jazzryhmät. Obo on esiintynyt myös joissakin suosituissa kappaleissa, joista tuttu esimerkki on Carpentersin kappale All All Know. Jotkut klassiset oboistit ovat käyttäneet oboa äänittämään esityksiä muunlaisesta oboemusiikista. Toinen oboen ei-klassinen käyttö on ollut elokuvamusiikissa, jossa soitinta on usein käytetty ilmaisemaan surullista, melankolista tunnelmaa taustana emotionaalisille kohtauksille.