Posttraumaattisen stressihäiriön (PTSD) asteikkoja voidaan käyttää lasten ja aikuisten tilan diagnosoimiseksi tai oireiden seulomiseksi. CAPS (Clinician Administered PTSD Scale) on yleisimmin käytetty työkalu oireiden vakavuuden ja vajaatoiminnan tason mittaamiseen. Stressaavien tapahtumien asteikon ulottuvuus (DOSE) saattaa analysoida lyhyen altistumisen traumalle, kun taas posttraumaattinen stressidiagnostiikka -asteikko (PDS) voi arvioida, miten oireet muuttuvat ajan myötä. Erilaisia lapsille suunnattuja PTSD-asteikot sisältävät PTSD-asteikon (CBCL-PTSD) ja Angie/Andy Child Rating Scalen.
Häiriön diagnosoimiseen tai seulontaan käytettävien asteikkojen on tyypillisesti täytettävä mielenterveyden häiriöiden diagnostiikka- ja tilastollisessa käsikirjassa luetellut kriteerit, jotta niitä voidaan pitää pätevinä. Käsikirja toimii oppaana psykiatreille ja psykologeille, jotka diagnosoivat monenlaisia mielisairauksia. Siinä hahmotellaan fyysiset ja psyykkiset oireet kullekin häiriötyypille ja kriteerit oireiden vakavuuden arvioimiseksi ja määritellään toiminnan tasot, joihin se voi vaikuttaa.
CAPS PTSD -asteikot tunnistavat useita oireita, jotka estävät potilaan kykyä toimia sosiaalisesti tai työpaikalla. Nämä asteikot mittaavat oireiden voimakkuutta ja niiden esiintymistiheyttä aina välillä useaan kertaan päivässä. Vastaava standardipistemäärä liittyy jokaiseen tentin kysymykseen. Oireiden voimakkuutta arvioidaan potilaan kärsimyksen tason mukaan.
CAPS -asteikon lisäksi Global Assessment of Functioning Scalea voidaan käyttää määrittämään henkilön vammaisuustaso. Nämä PTSD -asteikot luokittelevat vamman lieväksi, kohtalaiseksi tai vakavaksi. Tästä arvioinnista saadut kokonaispisteet paljastavat, aiheuttaako häiriö satunnaisia oireita, jotka eivät häiritse jokapäiväistä elämää, jos potilas kärsii tietyissä olosuhteissa heikentymisestä tai vaikuttaako vamma kaikkiin toiminta -alueisiin.
PDS -työkalu edustaa lyhyttä diagnostiikkatestiä, joka voidaan toistaa ajan mittaan sen arvioimiseksi, paranevatko vai pahenevatko oireet. Sitä voidaan antaa ryhmässä tai yksittäisille potilaille. Tämä on yksi siviiliväestölle suunnitelluista PTSD-asteikoista, ja se voi sisältää tietokonekyselyitä sekä kynä- ja paperikyselyjä. PDS -testaus saattaa tunnistaa trauman lähteen sen alkuvaiheessa, joten hoito voidaan aloittaa aikaisin.
Lasten kanssa käytettävät PTSD -asteikot sisältävät tyypillisesti versioita hyvin nuorille potilaille ja vanhemmille lapsille. Angie/Andy -luokitusasteikko käyttää sarjakuvia nuoren toivottomuuden, syyllisyyden ja muiden tunteiden mittaamiseen. Käyttäytymisen tarkistuslistan asteikot voivat mahdollistaa esikoululaisten arvioinnin, ja vanhemmat täyttävät kyselylomakkeet. Nämä PTSD -asteikot seulovat tyypillisesti lapsia, jotka kärsivät fyysisestä tai seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai vakavista vammoista.
Posttraumaattinen stressi voi kehittyä sen jälkeen, kun henkilö joutuu alttiiksi taistelulle, väkivaltaisuudelle tai luonnonkatastrofille. Tapahtuman jälkeen potilas saattaa kokea tapahtumia, jotka voivat vaikuttaa hänen kykyynsä toimia normaalisti. Potilas saattaa tuntea pelkoa tai tuomiota kauan tapahtuman jälkeen. Tapahtumien vaikutus -asteikko mittaa, kuinka nopeasti henkilö voi toipua traumasta.