Reilun kaupan tuotteet ovat tavaroita, joilla käydään kauppaa tai myydään tavanomaisella liiketoimintamenetelmällä, jolla pyritään toimimaan oikeudenmukaisesti näiden tuotteiden tuottajien kanssa palkan ja työolojen suhteen ja maksamaan myös kohtuullinen hinta tuotteistaan. Reilun kaupan päätavoitteena on myös varmistaa, että maataloustuotteita kasvatetaan tavalla, joka ei vahingoita ympäristöä. Reilun kaupan teetä kasvatetaan tällä tavalla, samoin kuin reilun kaupan kahvia. Reilun kaupan teetyyppejä ovat valkoinen, musta, vihreä, yrtti- ja Darjeeling -tee. Jotkut tavarantoimittajat erottavat nämä tyypit edelleen niiden makujen perusteella, kuten valkoinen pioni, karhunvatukka, verioranssi, vadelma tai useat muut maut.
Tee tuli ensin Kiinasta, mutta sitä kasvatetaan ja viedään myös muista maista, kuten Brasiliasta, Intiasta, Argentiinasta, Keniasta, Indonesiasta, Japanista ja Sri Lankasta. Teetä kasvatetaan pienillä tiloilla ja suurilla istutuksilla, joita kutsutaan myös kartanoiksi, ympäri vuoden. Monet maanviljelijät eivät ansaitse sadostaan niin paljon kuin aikaisemmin, koska hinnat ovat laskeneet tuotteen tarjonnan kasvaessa. Tuotanto ja tarjonta ovat lisääntyneet, koska teen terveyshyötyjä mainostettiin laajalti, mikä lisäsi kysyntää. Sertifikaatin saaminen tuotteilleen reilun kaupan teena auttaa viljelijöitä ja suurempia istutuksia parantamaan teensä ja maantieteellisen alueensa kestävyyttä, ja se auttaa myös heidän työntekijöitään ansaitsemaan kohtuullisen palkan itselleen.
Yrttiteetä lukuun ottamatta jokainen tee valmistetaan ikivihreän kasvin, Camellia sinensis, lehdistä. Teelehtien hapettuminen määrää sen maun ja värin. Vihreä tee ei käy läpi tätä kemiallista reaktiota ollenkaan, kun taas oolong -tee. Musta tee kulkee jopa enemmän kuin oolong, joskus jopa neljä tuntia. Vihreä tee tulee sen sijaan lehdistä, jotka on höyrytetty ja joiden annetaan myöhemmin kuivua.
Luomuteet ja luomuruoat voivat olla reilun kaupan tuotteita, mutta kaikki reilun kaupan teet ja reilun kaupan tuotteet eivät ole luomua. Reilun kaupan teetä tarjoavat yritykset antavat työntekijöilleen toimeentulon, kun taas teenviljelijät noudattavat reilun kaupan käytäntöjä.