Stressi on se, miten ihmiskeho reagoi vaatimuksiin, joita sekä sisäinen maailma että ulkoinen maailma kohtaavat. Se on normaali osa elämää ja voi olla hyödyllistä keholle tai haitallista riippuen kohdatusta stressistä ja siitä, onko stressi hallinnassa. Yleisesti ottaen mielenterveyden ammattilaiset ovat tunnistaneet kolme stressityyppiä. Ihmiset saattavat kohdata kroonista stressiä, akuuttia stressiä tai satunnaista akuuttia stressiä. Stressityypit eivät sulje toisiaan pois, ja on mahdollista, että kaikki kolme voivat olla läsnä yksilön elämässä samanaikaisesti.
Ihmiskehot reagoivat eri tavoin jokaiseen tällaiseen stressiin. Akuutti stressi, joka tunnetaan myös nimellä taistele tai pakene, on uusi stressi, joka kestää vain lyhyen aikaa. Se luo äkillisen ja spontaanin reaktion pelkoon, shokkiin, haasteeseen tai suureen uhkaan.
Kumma kyllä, akuutti stressi voi olla sekä positiivista että negatiivista. Eustress, jota pidetään hyvänä stressinä, on hauskaa ja pitää ihmiset elintärkeinä. Se on sellaista stressiä, jota ihminen kokee jännittävän laskettelun aikana kovaa rinteitä pitkin, vuoristoradalla ratsastettaessa tai pelottavaa elokuvaa katsottaessa. Akuutin stressin negatiivinen muoto, ahdistus, on yksi voimakkaista stressityypeistä, ja henkilö voi tuntea itsensä yrittäessään noudattaa tärkeää määräaikaa tai auto -onnettomuuden jälkeen. Se on lyhytaikaista, joten akuutti stressi ei yleensä aiheuta vakavia ongelmia keholle, mutta lyhytaikaisen stressin liiallinen käyttö voi aiheuttaa jännityspäänsärkyä, vatsavaivoja tai muita oireita.
Jaksollinen akuutti stressi on stressin muoto, joka ilmenee, kun akuutti stressi lakkaa olemasta lyhytaikainen stressi ja sen sijaan tapahtuu usein ja siitä tulee elämäntapa. Ihmiset, jotka kokevat episodista akuuttia stressiä, elävät usein kaaosta, kriisiä ja epäjärjestystä. Ajan myötä tämän tyyppisen stressin oireet voivat olla vakavia ja johtaa verenpaineeseen, migreeniin ja sydänsairauksiin.
Krooninen stressi on kaikkein heikentävä stressityyppi, koska sillä ei näytä olevan loppua; se on esimerkiksi stressi tuntea olevansa loukussa onneton avioliitto tai huono työ. Kehon reaktio krooniseen stressiin ei ole yhtä dramaattinen kuin akuutin stressin taistelu tai pakomatka, mutta tutkimukset viittaavat siihen, että koska se kestää kauemmin, se aiheuttaa enemmän ongelmia. Kroonisen stressin myötä ihmisen henkiset ja fyysiset voimavarat voivat loppua niin, että ne aiheuttavat fyysisen tai emotionaalisen sairauden, kuten aivohalvauksen, sydänkohtauksen tai jopa itsemurhan.