Mitkä ovat erilaiset tuholaistorjuntaurat?

Tuholaistorjuntaan liittyvän työn luonne rajoittaa erilaisia ​​tuholaistorjunta -uran mahdollisuuksia niille, jotka nauttivat kentällä työskentelystä, tekevät työtä, joka on joskus likaista, joskus vaativaa ja jonka menestys ei aina ole heti ilmeistä. Maatalouden tuholaistorjunnassa, vesituholaistorjunnassa, tuholaistorjunnassa asuinrakenteissa ja elintarvikkeiden käsittelylaitoksissa sekä monilla muilla aloilla on uramahdollisuuksia. Useimmat tuholaistorjuntaoperaattorit työskentelevät maan päällä olevista huoltoautoista, mutta jotkut käyttävät lentokoneita pölykasveihin torjunta -aineilla. Tutkimuksessa ja kehityksessä on tarjolla jonkin verran erilaista tuholaistorjunta -uraa, joka työskentelee tuholaistorjuntayrityksessä tai tuholaistorjunta -aineiden tai -laitteiden valmistajalla.

Tuholaistorjuntatehtäviä löytyy tuholaistorjuntayrityksistä, tuholaistorjuntalaitteita ja -tarvikkeita valmistavista yrityksistä, valtiosta ja yrityksistä, joiden tuote ei liity tuholaistorjuntaan, mutta vaatii sitä säännöllisesti, kuten maatalous- ja elintarvikeyritykset. Lähes kaikki tuholaistorjuntatyöt vaativat sertifioinnin, vaikka jotkin valtiot sallivat teknikon toimia ilman sertifiointia, kun sitä valvoo sertifioitu applikaattori. Lukuun ottamatta tuholaistorjuntatoimittajien T & K -toimintaan osallistuvia lukuun ottamatta useimpien toimijoiden päivittäiseen rutiiniin kuuluu päivittäisissä töissä käytettävien kemikaalien sekoittaminen ja lastaaminen ruiskutuslaitteisiin, matkustaminen eri työpaikoille ja varsinaisen torjunta -aineiden levittäminen. Kun päivän viimeinen työ on tehty, he palaavat kauppaan, puhdistavat laitteet ja tekevät paperityötä.

Ketjujen tuholaistorjunta -uralle on tunnusomaista tavallinen ”tikkaiden nouseminen” lähestymistapa etenemiseen missä tahansa yritysympäristössä; toisin sanoen työntekijät etenevät pätevyytensä, taitojensa ja johtamiskykyjensä mukaan. Näissä yritysorganisaatioissa tuholaistorjunta -ura voi sisältää yhtä paljon aikaa toimistossa tai myyntikokouksissa potentiaalisten asiakkaiden kanssa kuin kentällä vietetty aika. Ketjujen ulkopuolella tuholaistorjuntaura kuitenkin keskittyy enemmän tai vähemmän yksinomaan tuholaistorjuntaan ja muiden tuholaistorjunta -applikaattorien valvontaan. Esimerkiksi elintarviketeollisuusyrityksen käyttämä tuholaistorjunta -applikaattori ei yleensä ole kelvollinen mainostamaan kyseisen osaston ulkopuolella, joten se voi keskittyä tuholaistorjuntaan. Hänen odotetaan kuitenkin pysyvän ajan tasalla alan kehityksestä, ja hänen on ketjujen kollegojensa tavoin sertifioitava säännöllisesti. Useimmissa tapauksissa työnantajat maksavat kaikki uudelleensertifioinnin kustannukset.

Yksinyrittäjät ja pienyrityksissä työskentelevät voivat joutua useisiin tehtäviin hoitamaan monia vastuita, jotka kohtaavat onnistunut tuholaistorjunta. Nämä ovat sellaisia ​​velvollisuuksia, joita muut yksiköt hoitaisivat yritysympäristössä, kuten kirjanpitovaatimusten noudattaminen, kirjanpito ja myynti. Yksi pienten toimintojen eduista on kuitenkin se, että tarjoamalla henkilökohtaista palvelua, johon suuret organisaatiot eivät kykene, ne ovat aina valmiina täyttämään sellaisten asiakkaiden ja kotitalouksien markkinaraon, jotka haluavat tai vaativat tällaista lähestymistapaa.