Henkilön sijainnista riippuen hänellä voi olla oikeus yhteen tai useampaan valtion etuuteen. Valtion edut ovat valtion ohjelmia, joiden tarkoituksena on tarjota suoraa taloudellista apua kansalaisille. Tällaisten etujen tarjoamiseen on monia erilaisia lähestymistapoja, ja jotkut hallitukset myöntävät kansalaisilleen enemmän kuin toiset. Yleisiä esimerkkejä valtionetuuksista ovat suora taloudellinen tuki, eläkkeet, työttömyys ja sosiaaliturva.
Kun ihmiset ajattelevat valtion etuja, ensimmäisenä tulee usein mieleen suora taloudellinen tuki – yleisesti tunnettu valtion hyvinvointina. Yleensä jos hallitus tarjoaa tällaista tukea, on asetettu enimmäistulot: sosiaalietuuksien hakija voi saada tukea niin kauan kuin hän ansaitsee tulorajan. Jos henkilö, joka oikeutetusti saa sosiaaliturvaetuuksia, ryhtyy myöhemmin toiseen työhön, joka lisää tuloja yli ilmoitetun rajan, hän ei ole enää oikeutettu valtion hyvinvointiin.
Eläkkeet ovat valtion etuuksia, joita työntekijöille myönnetään usein eläketulona hallituksen uran jälkeen. Eläkkeen myöntäminen on yleensä sidottu vähimmäisaikaan hallituksessa ja vähimmäisikään ennen eläkkeelle siirtymistä. Eläketasoksi vahvistetaan tyypillisesti tietty prosenttiosuus saajan aiemmasta palkasta ja sitä myönnetään niin kauan kuin kyseinen henkilö on elossa. Lisäksi jotkut hallitukset tarjoavat tukea tuensaajan puolisolle vastaanottajan kuoleman jälkeen.
Valtion työttömyysetuuksia kutsutaan yleisesti työttömyysvakuutuksiksi. Vaikka säännöt vaihtelevat lainkäyttöalueittain, nämä valtion etuudet maksetaan yleensä kaikille, jotka menettävät työnsä ilman omaa syytä. Vastaanottajalle maksetaan tyypillisesti viikoittain tai kahden viikon välein määrä, joka yleensä määräytyy sen mukaan, kuinka paljon hän ansaitsi ennen työn menettämistä.
Sosiaaliturva on valtion etuuksien muoto, jonka tarkoituksena on tarjota kansalaisille eläketuloja. Sosiaaliturvaohjelma sisältää tyypillisesti pienen summan ottamisen jokaisen henkilön tuloista sosiaaliturvaveron muodossa, joka maksetaan kullekin henkilölle eläkeiän saavuttamisen jälkeen – ohjelman hallinnoivan valtion elimen mielestä. Sosiaaliturvaetuuksia saavalle henkilölle säännöllisesti maksettava määrä riippuu määrästä, jonka hän on maksanut järjestelmään koko elämänsä ajan, sekä iästä, jolta henkilö siirtyy eläkkeelle.