Kiusaaminen on aina ollut ongelma kouluikäisten lasten keskuudessa, ja digitaalikauden myötä tuli ”verkkokiusaaminen”. Verkkokiusaaminen tapahtuu, kun henkilö käyttää tieto- ja/tai viestintätekniikoita tarkoituksellisesti ja toistuvasti häiritsemään, häiritsemään tai suullisesti hyökkäämään toista henkilöä vastaan. Verkkokiusaamisen lisääntymisen myötä monet valtiot ovat säätäneet tai ehdottaneet verkkokiusaamista koskevia lakeja. Monet koulupiirit ovat myös toteuttaneet käytäntöjä, jotka kieltävät verkkokiusaamisen ja vaativat ankaria kurinpitotoimia, jos niitä rikotaan.
Verkkokiusaaminen erotetaan yleensä kybertalkingista uhrin ja tekijän iän perusteella. Verkkokiusaamisen uhrit ovat pääsääntöisesti ala- tai yläkouluikäisiä lapsia, kun taas vainoamisen uhrit ja rikoksentekijät ovat aikuisia. Verkkokiusaaminen voi tapahtua sähköpostin, tekstiviestien tai matkapuhelimien sekä sosiaalisten verkostojen tai jopa blogien kautta.
Yhdysvalloissa monissa osavaltioissa on ollut kirjoja koskevia lakeja jo jonkin aikaa kiusaamisen käsittelemiseksi; näissä laeissa ei kuitenkaan usein oteta huomioon ”verkkokiusaamista” tai sähköisen median käyttöä rikoksen tekemiseen. Tämän seurauksena osavaltion lainsäätäjien on täytynyt ehdottaa uusia verkkokiusaamislakeja tämän uuden kiusaamisen muodon kattamiseksi. Vuodesta 2011 lähtien seitsemässä osavaltiossa, mukaan lukien Idaho, Kentucky, Missouri, Nevada, Pohjois -Carolina, Tennessee ja Wisconsin, oli verkkokiusaamista koskevia lakeja, jotka sisälsivät rikosoikeudelliset seuraamukset kaikille rikoksesta tuomituille.
Yhdysvaltain säännöstön mukaan internetin kautta uhkaaminen on liittovaltion rikos. Sovellettava laki edellyttää kuitenkin uhkaa uhriksi, jotta uhrilta voidaan kiristää rahaa tai jotain arvokasta, joten sitä ei voida soveltaa useimpiin verkkokiusaamiseen. Vuodesta 2011 lähtien Yhdysvaltain lainsäätäjä harkitsee lainsäädäntöä, jolla luodaan erityisiä verkkokiusaamislakeja.
Useimmissa tapauksissa, joissa on olemassa verkkokiusaamista koskevia lakeja, rikos on rikos, jonka enimmäiskesto on enintään kaksi vuotta. Kiusaaminen voi tietysti johtaa vakavampaan rikokseen, jolloin voidaan määrätä vakavampi rangaistus. Koska rikoksentekijät ovat usein alaikäisiä, lisärangaistukset, kuten tuomioistuimen valvonta tai pakollinen neuvonta, voivat olla vangitsemista sopivampia.
Todellisten verkkokiusaamislakien lisäksi monet koulujärjestelmät ovat ottaneet käyttöön erityisiä käytäntöjä, jotka käsittelevät ja käsittelevät sähköisen kiusaamisen tilanteita. Suurin osa Yhdysvaltojen osavaltioista edellyttää, että jokaisella koulujärjestelmällä on verkkokiusaamispolitiikka. Käytännössä on oltava kurinpidollisia toimenpiteitä jokaiselle oppilaalle, jonka todetaan rikkoneen sääntöjä, aina koulun erottamiseen saakka ja tarvittaessa oikeusjärjestelmään.