Mitkä ovat ihmiskehon eri rauhaset?

Ihmiskehossa on monia erityyppisiä rauhasia, joista jokainen liittyy erilaisiin toimintoihin, kuten aineenvaihduntaan, kasvuun ja homeostaasiin. Aivolisäke ja käpylisäke ovat molemmat aivojen rauhasia, jotka liittyvät kasvuun ja unisyklien säätelyyn sekä pitävät homeostaasin kehossa. Ilman hypotalamusta seurauksena voi olla hallitsematon ruoan nauttiminen, mikä tekee siitä tärkeän rauhanen, jota tarvitaan terveellisen painon hallintaan. Lisämunuaiset ovat myös tärkeitä ihmiskehon rauhasia, jotka auttavat selviytymään stressistä, ja kilpirauhanen on erittäin hyödyllinen aineenvaihdunnan ja aineenvaihdunnan säätelyssä ihmisillä ja eläimillä.

Käpylisäke löytyy aivoista ja palvelee erilaisia ​​tarkoituksia ihmiskehon terveyden säätelemiseksi. Yksi ihmiskehon yleisimmin käytetyistä rauhasista, käpyrauhanen auttaa tuottamaan serotoniinia ja melatoniinia, jotka säätelevät unta ja heräämistä. Melatoniini voi myös olla vastuussa seksuaalisen kehityksen ja lisääntymisen hallitsemisesta, ja melatoniinin tuotanto vähenee dramaattisesti murrosiän jälkeen. Käpyrauhasen metafyysiset kuvaukset ovat sanoneet, että se sisältää psyykkisiä voimia ja näkemystä.

Aivoissa sijaitsee toinen aivolisäke, jota kutsutaan aivolisäkkeeksi, ja tämä rauhanen liittyy yleisesti ihmisen kasvuhormonin tuotantoon. Se aktivoituu vastauksena syvään uneen, intensiiviseen liikuntaan ja jopa joidenkin eläinten kalorien rajoittamiseen, mikä vapauttaa kasvuhormonin aaltoja kehossa. Kaikista ihmiskehon rauhasista aivolisäkkeellä näyttää olevan eniten toimintoja, lähinnä homeostaasin suhteen, kuten verenpaineen ja verensokerin pitäminen terveellä tasolla. Aivolisäke auttaa myös säätelemään ruokaenergian muuttumista käytettäväksi energiaksi keholle, mikä on välttämätöntä terveemmän painon ylläpitämiseksi.

Ihmisillä ja joillakin eläimillä on myös hypotalamus, kehon rauhas, joka liittyy aivolisäkkeeseen. Tämä ihmiskehon rauhanen auttaa säätelemään ruoan saantia säätelemällä nälän signaaleja ja hormoneja, lähinnä greliiniä ja leptiiniä, nälkää edistäviä ja nälkää tukahduttavia hormoneja. Lisämunuaiset ovat eräänlainen endokriininen rauhanen, joka löytyy munuaisten yläosasta ja jotka ovat pääasiassa vastuussa hormonien vapauttamisesta stressin, kuten epinefriinin ja kortisolin, hallitsemiseksi. Kilpirauhanen on myös yksi ihmiskehon erittäin aktiivisista rauhasista, joka auttaa säätelemään aineenvaihduntaa ja proteiinien tuotantoa.