Puhetapa, joka tunnetaan myös retorisena muotona, on käsitteitä, jotka kuvaavat eri viestintätarkoituksia ja sävellyslajeja. Se, miten kirjoittaja tai puhuja lähestyy tiettyä teosta, kehystää sen esityksen ja hahmottelee mitä sisällyttää, riippuu yleisön toivotusta vastauksesta. Haluttu vastaus määrää, mikä puhetapa tai virallinen lähestymistapa idean esittämiseen on sopivin.
Useimmiten termiä “keskustelutavat” käytetään kuvaamaan esseitä tai muita kirjallisia töitä. Kun opiskelet sävellystä, erityisesti englanninkielistä sävellystä ja englanninkielistä kirjallisuutta, opettajat opettavat neljää suurta diskursiivista tilaa, jotka on luokiteltu esittelyksi, kertomukseksi, kuvaukseksi ja argumentiksi. Vaikka opinnäytetyölajityyppejä käytetään yleensä kirjallisiin teoksiin, käsitteet koskevat myös puhuttua viestintää.
Esittävät ja argumentoivat keskustelutavat ovat hyvin samankaltaisia. Ensinnäkin esityksen ja argumentin väliset erot ovat tarvittavan valmistelun määrässä. Tyypillisesti argumentoiva työ vaatii enemmän tutkimusta ja empiiristä näyttöä kuin esittely. Molempiin toimintatapoihin kuuluu tutkia aihetta, tarkastella ja arvioida saatavilla olevia tietoja ja esittää sitten selkeä näkemys tai argumentti aiheesta. Kirjoittajat ja puhujat käyttävät tyypillisesti selitystä tai argumenttia vakuuttaakseen yleisön tietyn näkökulman puolesta tai vastaan.
Kertovat esseet ja vastaavat viestintämuodot sisältävät enemmän tarinankerrontaa kuin esittelevät tai argumentoivat teokset. Keskustelutapojen osalta kerronta lähestymistapa mahdollistaa enemmän luovuutta, luottaa vähemmän tutkimukseen ja enemmän yleisön kykyyn suhtautua kirjoittajaan tai puhujaan. Kerronnan avulla faktojen, lukujen ja todisteiden sijasta luoja voi antaa henkilökohtaista näkemystä, tarinoita ja muita kokemuksellisia tai anekdoottisia esimerkkejä yleisön vakuuttamiseksi.
Kuvaavat teokset kattavat laajan valikoiman aiheita. Esimerkiksi essee, jossa keskustellaan Sikstuksen kappelin arkkitehtuurista, olisi esimerkki kuvailevasta teoksesta. Kuten kertomukset, kuvaavat teokset mahdollistavat enemmän luovuutta kuin muut muodot. Toisin kuin kerronta, kuvaavien teosten ei tarvitse esittää henkilökohtaista näkemystä. Sen sijaan kuvaavat teokset tarjoavat yleisölle selkeän, elävän mielikuvan, joka perustuu yleisön omaan näkemykseen, tietoon ja tunteisiin herättääkseen tiettyjä vastauksia.
Jokaisessa neljässä suuressa puhemuodossa puhuja tai kirjoittaja edistää puhutun tai kirjallisen viestinnän tarkoitusta tietyillä retorisilla lähestymistavoilla. Esimerkiksi esittelyesseessä voidaan käyttää vertailua ja vastakohtia, esimerkkejä ja tapaustutkimuksia tai syy -seuraus -menetelmiä. Samoin argumentoiva tai vakuuttava puhe voi käyttää luokittelua ja jakoa. Retoristen lähestymistapojen tehokas käyttö tietyn keskustelutavan rajoissa auttaa edistämään kirjoittajan tai puhujan tavoitetta.