Kiusaamista tapahtuu monista syistä. Kiusaaja ei yleensä tunne empatiaa uhrejaan kohtaan. Jotkut lapset oppivat kiusaamista kodeissa, joissa vanhempien valvonta on heikkoa ja joissa aggressiota käytetään tottelevaisuuden aikaansaamiseen. Riittämättömyyden ja kateuden tunteet ovat myös kiusaamisen syitä. Joissakin tapauksissa kiusaaminen liittyy ennakkoluuloisiin asenteisiin uhrin rodun, kulttuurin, sosiaalisen aseman tai seksuaalisen suuntautumisen suhteen.
Kiusaaminen on yleisempää henkilöillä, joilla ei ole myötätuntoa ja empatiaa. Vaikka tämä voi johtua yksilön heikkoudesta, se johtuu usein vanhempien mallintamisesta, jossa muiden vähättelyä pidetään sopivana käyttäytymisenä. Ihanteellinen kasvualusta kiusaamiseen on perheympäristö ja muut tilanteet, jotka mallinnavat ja kannustavat tavoitteiden saavuttamiseen muiden ihmisten tunteiden kustannuksella.
Yksi kiusaamisen syistä on huono vanhempien valvonta. Perheissä, joissa lapsi saa tehdä mitä haluaa, lapsi ei opi riittävää itsehillintää. Seurausten puute huonosta käytöksestä antaa lapselle mahdollisuuden hallita muita kotona ja koulussa. Joissakin tapauksissa vanhemmat eivät aseta lapsille selviä rajoja, koska heitä itseään kohdeltiin lapsena hyväkseen ja he pitävät kurinpitotaktiikkaa väärinkäytön muotona.
Toisaalta vanhempien aggressiivinen käyttäytyminen on yksi suurimmista kiusaamisen syistä. Kun lapset havaitsevat vanhempiensa käyttävän aggressiota hallitakseen perheenjäseniään ja naapureitaan, he omaksuvat tämän käyttäytymisen. Näissä tapauksissa koulun henkilökunnan on vaikea puuttua koulukiusaamiseen, koska vanhempien yhteistyötä tarvitaan lapsen käyttäytymisen muuttamiseksi.
Jotkut kiusaavat toisia kateudesta tai riittämättömyyden tunteesta. He saattavat pahastua huomiosta, jonka toinen henkilö saa opettajalta tai pomolta tietystä saavutuksesta. Kiusaaminen voi tässä tapauksessa sisältää huhujen levittämistä kohdehenkilöstä, hänen nimensä kutsumista tai saavutuksen vähättelyä. Näillä käytöksillä on yleensä tarkoitus vähentää uhrin suosiota ja vahvistaa kiusaajan sosiaalista asemaa.
Kiusaamisen syitä ovat myös ennakkoluuloiset asenteet yksilöitä ja ryhmiä kohtaan. Homofobinen henkilö voi kiusata homotyyppistä luokkatoveria esimerkiksi pilkalla tai vahingoittamalla häntä fyysisesti. Samoin tietty rotu voi kiusata eri rodullista ryhmää johtuen uskomuksista ryhmän luontaiseen alemmuuteen. Kaikissa tapauksissa uskotaan, että kiusaaminen ei ole perinnöllinen piirre, vaan pikemminkin käyttäytymissarja, jota voidaan hillitä lisäämällä itsetuntemusta, kehittämällä myötätuntoa ja oppimalla vihanhallintaa ja konfliktinratkaisutekniikoita.