Kognitiivisen käyttäytymisterapian (CBT) tekniikoita on useita. Tekniikat voidaan räätälöidä hoidettavan ongelman mukaan; esimerkiksi yhtä tekniikkaa voidaan käyttää masennuksen hoitoon ja toista ahdistuksen hoitoon. Monia kognitiivisen käyttäytymisterapian tekniikoita käytetään yhdessä koulutetun terapeutin tai ohjaajan kanssa tai sen ohjauksessa.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia osoittaa, että suuri osa ihmisistä masentuneista tai ahdistuneista ei johdu ulkopuolisista tekijöistä vaan ajattelusta ja käyttäytymisestä sekä siitä, mitä he kertovat itselleen. Asioita, joita ihmiset kertovat itselleen, kutsutaan usein negatiivisiksi tai automaattisiksi ajatuksiksi. Ne ovat ajattelutapoja, jotka voivat olla haitallisia ihmisen mielenterveydelle. Kognitiivisen käyttäytymisterapian tekniikat tukevat uskoa siihen, että ihmiset voivat muuttaa ajattelu- ja käyttäytymistapojaan ja vuorostaan tunteitaan.
Yksi CBT -tekniikoista on kirjoittaa päiväkirjaan. Tämä voidaan yhdistää toiseen tekniikkaan, joka on kotitehtävät. Päiväkirjaan kirjoittamisen ajatus on, että jos potilas kirjoittaa muistiinsa ajatuksia järkyttävistä tapahtumista terapiaistuntojen välillä ja tuo lehden seuraavaan hoitojaksoon, terapeutti ja potilas voivat työskennellä yhdessä keskustellakseen ajatuksista, tunteista ja strategioita, jotka ovat spesifisiä potilaan tilanteelle.
Toinen kognitiivisen käyttäytymisterapian tekniikoista on validiteetti tai todellisuuden testaus. Käyttämällä tätä tekniikkaa potilas tunnistaa negatiiviset ajatuksensa ja lähestyy ajatuksia loogisesti eikä emotionaalisesti. Näin potilas voi nähdä, ovatko ajatukset oikeita vai perustuvatko ne todellisuuteen. Käyttämällä tätä tekniikkaa potilas näkee usein, että hänen ajatuksensa eivät ole realistisia tai päteviä. Tämä on samanlainen kuin induktiivinen menetelmä, jossa terapeutti ja potilas katsovat tosiasioita negatiivisesta ajatuksesta.
Kaksi kognitiivisen käyttäytymisterapian tekniikkaa näyttävät olevan ristiriitaisia, mutta molempien on osoitettu toimivan. Yksi on nimeltään vastenmielinen ilmastointi. Tämä tarkoittaa, että aina kun potilaalla on negatiivinen ajatus, negatiivinen ärsyke otetaan käyttöön niin, että siitä lähtien se liittyy negatiiviseen ajatukseen. Ajatuksena on, että tämä saa potilaan luopumaan negatiivisista ajatuksista välttääkseen negatiiviset ärsykkeet. Positiivinen vahvistaminen on toinen tekniikka, jota voidaan käyttää, ja kun tätä tekniikkaa käytetään, potilaalle annetaan positiivista palautetta kannustaakseen positiivisiin ajatuksiin.
Kognitiivisen käyttäytymisterapian pääidea on, että terapeutti sen sijaan, että kertoisi potilaalle, mitä tehdä, kertoo potilaalle, miten se tehdään. Toisin kuin itse neuvonta, terapeutit opettavat potilaita käyttämään itseohjautuvia taitojaan. Kognitiivinen käyttäytymisterapia on osoittautunut yhdeksi nopeimmista tavoista saada tuloksia hoidosta, koska se on tavoitteellista. Se on myös käytännöllinen, lyhytaikainen lähestymistapa.