Mitkä ovat kriittisen ajattelun eri käyttötarkoitukset psykologiassa?

Kriittinen ajattelu on tärkeä taito kaikilla psykologian aloilla, mukaan lukien tutkimus, hoito ja koulutus. Monet psykologian eri näkökohdat ovat tai näyttävät olevan subjektiivisia, joten kriittinen ajattelu psykologiassa on välttämätöntä erottaakseen huonon logiikan väistämättömästä epävarmuudesta. Kriittinen ajattelu psykologiassa antaa mahdollisuuden analysoida tehokkaasti psykologisia tutkimuspapereita, esittää loogisesti tiukkaa työtä ja luoda tärkeitä mutta epäselviä terapeuttisia yhteyksiä.

Väitteiden analysointi on tärkeä osa psykologian ammatillista tutkimusta, aivan kuten muillakin tieteellisillä aloilla. Tieteelliset artikkelit selittävät yleensä kokeita ja niiden tuloksia ja yrittävät tehdä johtopäätöksiä näistä tuloksista. Kriittinen ajattelu psykologiassa on tärkeää, koska psykologien on voitava itse arvioida, ovatko johtopäätökset päteviä vai eivät. Tämä edellyttää kokeellisten menetelmien ja tulosten sekä niistä tehtyjen johtopäätösten kriittistä tarkastelua. Jos kriittistä ajattelua ei sovelleta psykologiassa, tutkija, terapeutti tai opettaja voi saada sokeasti hyväksymään virheelliset tulokset.

Psykologien on myös tärkeää soveltaa kriittistä ajattelua psykologiassa omiin kokeellisiin ja terapeuttisiin pyrkimyksiinsä. Tutkijan on kyettävä arvioimaan kokeitaan kriittisesti puutteiden tai hallitsemattomien muuttujien tunnistamiseksi. Hänen on myös tutkittava kaikki kokeistaan ​​tehdyt johtopäätökset ja varmistettava, että ne seuraavat loogisesti tuloksia. Muussa tapauksessa niitä on muutettava tai tehdyt oletukset on merkittävä nimenomaisesti.

Terapeuttiset psykologit käyttävät kriittistä ajattelua psykologiassa havaitakseen ja ymmärtääkseen epäjohdonmukaisuuksia tai suuntauksia potilaiden käyttäytymisessä ja puheessa. Potilaat eivät yleensä ymmärrä psyykkisiä ongelmiaan kovin hyvin, ja ilmeiset ratkaisut eivät usein ole parhaita ratkaisuja. Usein tarvitaan kriittinen analyysi käyttäytymisestä, puheesta, psykologisista testeistä ja jopa joistakin fysiologisista tekijöistä parhaan mahdollisen hoidon määrittämiseksi.

Jopa psykologista terapiaa hakevien ihmisten odotetaan harjoittavan jonkin verran kriittistä ajattelua psykologiassa, kun se on mahdollista. Monissa tapauksissa pelkkä elämän ongelmien ymmärtäminen on tärkein askel kohti psykologista terveyttä. Tätä ymmärrystä ei voida saavuttaa ilman oman elämäntavan, käyttäytymisen ja elämänhistorian kriittistä tarkastelua. Potilasta voidaan myös kehottaa soveltamaan kriittistä ajattelua terapeuttien tuomioihin ja johtopäätöksiin. Koulutuksestaan ​​huolimatta psykoterapeutit eivät ole aina oikeassa, ja heidän johtopäätöksiään on tarkasteltava kriittisesti.

Psykiatrien odotetaan myös harjoittavan kriittistä ajattelua, vaikkakin usein erilaista. Heidän on usein tehtävä päätöksiä sopivista lääkkeistä, joita määrätä psyykkisten ongelmien hoitoon. Kriittinen ajattelu psykologiassa on välttämätöntä, jotta voidaan määrätä oikeat määrät oikeita lääkkeitä ja tarvittaessa muuttaa hoitoa aiempien tulosten perusteella.