Monet kehon erilaiset molekyylit, kuten rasvat, vahat ja rasvaliukoiset vitamiinit, kuuluvat “lipidien” luokkaan. Energian varastointi on yleisin lipidien monista toiminnoista, vaikka ne voivat myös tarjota solurakennetta tai toimia signaloivina molekyyleinä. Muita tärkeitä mutta harvinaisempia lipidien toimintoja kehossa ovat entsyymien aktivaatio, molekyylikuljetus ja aineenvaihdunta. Ihmisten on kulutettava lipidejä osana ruokavaliotaan sisältämiensä ravintoaineiden vuoksi ja koska rasvoja tarvitaan rasvaliukoisten vitamiinien varastoimiseksi. Ne ovat myös tärkeitä, koska kaksikerroksisia lipidejä käytetään hillitsemään sitä, mikä voi päästä soluun ja mitä ei.
Yksi kehon lipidien tärkeimmistä tehtävistä on energian varastointi, koska triglyseridit ja muut vastaavat molekyylit, jotka sisältävät huomattavia lipidikomponentteja, sisältävät erittäin paljon energiaa. Kun keho tarvitsee varastoitua energiaa, hormonisignaalit käynnistävät biokemiallisen prosessin, joka hajottaa molekyylit käyttökelpoiseen muotoon. Lipidit ovat myös arvokkaita energian varastointiin, koska ne voidaan varastoida hyvin vähän vettä. Toisaalta hiilihydraatit sitoutuvat veteen, mikä johtaisi huomattavasti korkeampaan massa-energia-suhteeseen, jos hiilihydraatteja käytettäisiin ensisijaisena energian varastointivälineenä.
Toinen tärkeä lipiditoiminto on solurakenteen ylläpito ja kalvojen välisen kuljetuksen hillitseminen. Solukalvoa, joka koostuu suurelta osin lipideistä, käytetään erottamaan solun sisäosa kaikesta, mikä on ulkopuolella. Kalvo koostuu lipideistä, joilla on sekä hydrofobisia tai vettä välttäviä että hydrofiilisiä tai vettä hakevia päitä, jotka järjestäytyvät lipidikaksoiskerrokseksi. Hydrofiiliset päät ovat kohti vettä täynnä olevia ympäristöjä solun sisällä ja ulkopuolella, kun taas hydrofobiset päät pysyvät sisä- ja ulkopuolisten kerrosten välissä. Tämä järjestely syntyy lipidien hydrofobisten ja hydrofiilisten ominaisuuksien vuoksi, joten solukalvot ovat suurelta osin itsestään järjestäytyviä.
Energian varastointi ja solukalvon muodostuminen ovat kehon lipidien kaksi merkittävintä toimintoa, mutta on myös muita toimintoja. Uskotaan, että lipideillä on tärkeä rooli solujen signaloinnissa, prosessissa, jolla erilaiset biokemialliset prosessit käynnistetään tai pysäytetään. Lisäksi monet rasvaliukoisista vitamiineista, jotka ovat lipidejä, palvelevat tärkeitä kehon toimintoja, kuten näön ylläpitämistä, luun kasvun edistämistä ja terveen immuunitoiminnan ylläpitämistä. Joitakin lipidimolekyylejä käytetään myös muiden molekyylien kuljettamiseen solukalvojen läpi.