Mitkä ovat luottamuksellisuuden rajat terapiassa?

Luottamuksellisuus hoidossa voidaan peruuttaa joissakin tilanteissa, mukaan lukien potilaan vapaaehtoinen luopuminen luottamuksellisuudesta sekä tietyt oikeudelliset, lääketieteelliset tai laskutukselliset syyt. Terapeuttien luottamuksellisuutta koskeva laki voi olla epämääräinen joillakin alueilla, ja ihmisten, joilla on erityisiä huolenaiheita, tulisi pyytää lisätietoja suoraan terapeuteiltaan. Yleensä kaikki tiedot hoidosta ja istuntojen tapahtumista on pidettävä luottamuksellisina, ellei ole pakottavaa syytä tehdä toisin.

Terveydenhuoltojärjestelmässä, jossa tietueita säilytetään yhdessä paikassa, usein sähköisesti, terapian muistiinpanot ovat osa potilaan sairauskertomusta, ja niitä voidaan käyttää aina, kun tietuetta tarkistetaan. Nämä muistiinpanot voivat sisältää tietoja diagnoosista, testituloksista ja yleisiä huomautuksia. Potilaskertomuksia valvotaan tiukasti, mutta ne voidaan luovuttaa vakuutusyhtiöille ja tuomioistuimen määräyksestä, mistä potilaat voivat olla tietoisia.

Muita hoidon luottamuksellisuutta koskevia rajoituksia ovat laskutus ja maksut. Kolmannen osapuolen korvausta voidaan maksaa vain, jos diagnoosi- ja tapaamisajat on annettu. Jotkut vakuutuksenantajat auditoivat huolellisesti, onko se katettu, jolloin he voivat pyytää tietoja resepteistä ja muista hoidon näkökohdista. Terapeutit voivat myös julkaista asiakkaidensa nimet perintätoimistolle, jos asiakkaat eivät maksa, vaikka virasto ei saa saada tietoja siitä, miksi potilas oli hoidossa.

Tapauksissa, joissa ihmiset paljastavat tietoja, jotka viittaavat siihen, että he ovat uskottava uhka itselleen tai muille, laki yleensä edellyttää, että ihmiset rikkovat luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä terapiassa raportoidakseen siitä. Myös vammaisten, vanhempien aikuisten ja lasten väärinkäytöksistä saatetaan raportoida pakollisesti, jolloin terapeutin on tehtävä ilmoitus, jos se julkistetaan.

Jos potilas nostaa terapeutin oikeuteen väärinkäytösten vuoksi, hän saa loukata hoidon luottamuksellisuutta, jos se on osa puolustusta. Samoin ihmiset, jotka esittävät tietoja henkisestä tilastaan ​​oikeusjutussa, luopuvat oikeudesta luottamuksellisuuteen tekemällä siitä tekijän. Lisäksi tuomioistuimet voivat pakottaa julkaisemaan potilaita koskevat tiedot, jos niiden uskotaan liittyvän tapaukseen, vaikka sekä terapeutti että asiakas esittävät vastalauseita.

Joitakin paikkoja, joissa hoidon luottamuksellisuus on edelleen voimassa, ovat pariterapia, jossa neuvonantajat eivät voi paljastaa yksityisten istuntojen sisältöä, ja yksityinen hoito lapsille, jossa terapeutit eivät voi puhua istunnoista vanhempiensa tai huoltajiensa kanssa, ellei ole turvallisuusongelmaa. Laki väittää myös, että luottamuksellisuus on voimassa myös terapeuttisen suhteen päättymisen jälkeen.