Olympialaiset nähdään laajalti keinona yhdistää maailma, mutta yksi suosittu olympiaperinne, soihduviesti, sai alkunsa paljon jakautuvammasta ajasta ja paikasta. Huolimatta yleisestä uskomuksesta, että viesti oli osa muinaisen Kreikan alkuperäisiä olympialaisia, nykyaikainen olympiasoihduviesti sai alkunsa natsi -Saksasta Berliinin vuoden 1936 kisoissa. Adolf Hitlerin propagandaministeri Joseph Goebbels näki tilaisuuden popularisoida myyttiä “arjalaisesta” paremmuudesta edistämällä ajatusta siitä, että natsi -Saksa oli klassisen kreikkalaisen sivilisaation luonnollinen perijä. Näin viesti syntyi, kun juoksijat lähtivät Kreikan Olympiasta Berliiniin sytyttämään olympiapata. Tulevan konfliktin ennakoimiseksi taskulamput valmisti Krupp, yritys, joka rakensi konekiväärejä, joita saksalaiset sotilaat myöhemmin käyttivät toisen maailmansodan aikana. Bulgarian, Jugoslavian, Unkarin, Itävallan ja Tšekkoslovakian läpi kulkevan soihtureitin edessä olevien katsojien odotettiin huutavan: “Hei, Hitler”, kun juoksijat ohittivat. Toisaalta soihtureitti ei ollut erilainen kuin polku, jonka Hitlerin hyökkäävät joukot kulkivat Euroopan läpi toisen maailmansodan alussa, vain kolme vuotta myöhemmin. Olympialaiset järjestettiin jälleen – ei 12 vuoden ajan toisen maailmansodan vuoksi – ne olivat Lontoossa, ja soihtuviestin tunnettiin rauhan symbolina, joka on edelleen nykyään.
Katsaus vuoden 1936 olympialaisiin:
Vuoden 1936 Berliinin kisat olivat ensimmäinen televisioitu urheilutapahtuma, mutta niitä voitiin nähdä vain Berliinissä ja Potsdamissa, Saksassa.
Amerikkalainen pikajuoksija Jesse Owens voitti vuoden 1936 kisoissa neljä kultamitalia vihaamalla Adolf Hitlerin, joka oli halunnut kieltää afrikkalaisamerikkalaiset ja juutalaiset urheilijat kilpailemasta.
Kesäolympialaisten historian nuorin kultamitalisti oli Marjorie Gestring, joka oli 13 -vuotias, kun hän sijoittui ensimmäisenä ponnahduslautasukelluksessa vuoden 1936 kisoissa edustaessaan Yhdysvaltoja.