Gobelään kudonta on yli tuhat vuotta vanha, vaikka sana “kuvakudos” on ollut englannin kielellä vasta 15 -luvulta lähtien. Prosessi suoritetaan kangaspuulla. Toisin kuin perinteisessä kudonnassa, johon liittyy tietty lähtökohta, kuvakudoksen kudonta sallii harjoittajan aloittaa mistä tahansa parhaaksi katsomastaan paikasta. Eri värejä voidaan lisätä kappaleen eri paikkoihin ennen kuin se vedetään kangaspuusta ja kiinnitetään.
Gobelään kudonta sisältää värikkäiden ja monimutkaisten kuvien luomisen pystysuoralla kangaspuulla. Vaikka kuvakudosta uskotaan harjoitettavan ensimmäisen kerran kolmannella vuosisadalla eKr., Sanaa “kuvakudos” käytettiin ensimmäisen kerran englannin kielellä vuonna 1467 ja se tulee vanhasta ranskalaisesta sanasta tapisserie, joka viittaa esineen peittämiseen raskaasta kankaasta.
Pääasiallisia kuvakudoksen kudonnassa käytettyjä materiaaleja ovat kangaspuut, vessapaperi, lyijykynä ja viivotin, idea kuvasta ja erilaiset langat. Värien määrä ja langan pituus riippuu täysin kuvan koosta. Kangaspuut on vääntynyt useilla suojauksilla, jotka ovat naruja tai lankoja. On suositeltavaa valita peruskuvio, joka ei hukkaa valmiita kuvia.
Kun kudot kuvakudosta, on parasta tehdä kudottu kuva niin suureksi kuin viimeinen kappale, jos mahdollista. Lyijykynällä ja viivaimella voidaan myös piirtää kude- tai vaakasuuntaisia rivejä, koska tämä tekee jokaiselle riville tarvittavat värit näkyvämmäksi kuvan luomisessa. Otsikko on kudottava wc -paperilla, koska kude tasoittuu, minkä seurauksena kaikki langat erotetaan oikein.
Koska kuvakudosten kudonta eroaa perinteisestä kudontamenetelmästä, kudonta voidaan aloittaa mistä tahansa osasta. Jos esimerkiksi kuva vaatii tietyn värin sijoittamista tiettyyn paikkaan, kutoja voi aloittaa siellä murehtimatta kudonnasta päästä toiseen. Jos lähtökohta on kappaleen keskellä, lanka pitävä sukkula voidaan liu’uttaa irtonaisen yläosan muodostavien kierteiden väliin, tila ylös ja alas laskettujen loimilankojen väliin. Kun piste, jossa väri pysähtyy, saavutetaan, sukkula voidaan liu’uttaa takaisin lankojen läpi.
Kun koko väririvi on valmis, se voidaan lyödä paikalleen ja seuraava rivi aloittaa. Tätä prosessia on jatkettava, kunnes koko kuva on valmis. On hyvä idea käyttää enemmän wc -paperia keinona pitää langat paikallaan, kunnes valmistunut projekti on poistettu kangaspuusta. Kun solmut kappaleen päissä on sidottu, kuvakudos on valmis.