Paras tapa matkapuhelimen säteilysuojaukseen on pitää puhelin mahdollisimman kaukana kehosta, kun se on päällä. Myös puheluiden pitäminen lyhyinä ja niiden vastaanottaminen hyviltä vastaanottoalueilta vähentää altistumista. Tekstiviestit vaativat lyhyempiä säteilyjaksoja kuin puhuminen ja lisäävät etäisyyttä henkilön kehon ja puhelimen välille. Kun ostat uutta puhelinta, yksityishenkilöiden on tutkittava, kuinka paljon virtaa kukin malli kuluttaa. Useiden matkapuhelinten käyttäjien tulisi myös käyttää kuulokkeita ja sisäänrakennettua kaiutinpuhelinta luurin pitämiseksi etäisyydellä.
Matkapuhelimen säteilysuojelusta on tehty monia epäselviä tutkimuksia. Kukaan ei ole varma, kuinka paljon tällaista säteilyä on todella turvallista. Suurimpia huolenaiheita ovat sen vaikutus lapsiin sekä syövän muodostumiseen ja kasvuun. Se voi myös vaikuttaa jonkin verran kognitiivisiin kykyihin, uneen ja hedelmällisyyteen. Matkapuhelimen käyttö päätä vasten lämmittää ihon ulko- ja sisäkerrokset pakottaen kehon kompensoimaan.
Nopeutta, jolla ihmiskeho imee mikroaaltoja matkapuhelimista, kutsutaan SAR: ksi (Specific Absorption Rate). Se mitataan watteina painokiloa kohti (W/kg), ja sitä säätelevät Yhdysvaltojen ja Euroopan viranomaiset. Yli gramman kudosta USA rajoittaa keskimääräisen altistuksen 1.6 W/kg. Euroopassa suurin altistus on 2 W/kg yli 10 grammaa kudosta. Kudosten tilavuuseron vuoksi ei ole hyödyllistä verrata Yhdysvaltojen ja Euroopan SAR -lukuja suoraan.
Matkapuhelinvalmistajien on toimitettava SAR -arvio kullekin puhelimelle. Yleensä he eivät kuitenkaan anna näitä tietoja, kun joku ostaa puhelimen. Se löytyy Federal Communications Commissionin (FCC) kautta. Yksittäisen matkapuhelimen FCC -tunnistenumeroilla sivusto näyttää puhelimen SAR -arvon. Puhelimen ostaminen, jolla on alhaisin mahdollinen SAR, on toinen hyvä tapa matkapuhelimen säteilysuojaukseen.
Tärkein aika matkapuhelimen säteilysuojaukselle on varsinaisen puhelun aikana, kun puhelin lähettää eniten säteilyä. Ihmiset voivat välttää puhelimen painamista päätään vasten tai leikkimistä sen antennilla. Kuulokkeet pitävät puhelimen poissa aivoista, mutta kotelo tai vyöpidike siirtää säteilyn alas vyötärölle. Langalliset kuulokkeet ovat luultavasti turvallisempia kuin langattomat kuulokkeet, koska ne eivät lähetä minkäänlaista signaalia pään vieressä. Jotkut tutkimukset viittaavat ferriittihelmen asettamiseen kuulokkeiden johtoon puhelimen lähelle estääkseen radioaaltojen kulkeutumisen langan yli.
Matkapuhelin säätää automaattisesti tehoaan kompensoidakseen huonot vastaanottoalueet. Monet niin kutsutut sähkömagneettisen kentän (EMF) suojalaitteet häiritsevät matkapuhelimen toimintaa. Tämä saa puhelimen usein lähettämään maksimiteholla, mikä estää EMF -suojalaitteen tarkoituksen.
Toinen hyvä tapa matkapuhelimen säteilysuojaukseen on välttää signaalinvahvistimen käyttöä, ellei antenni ja vahvistin ole kaukana kehosta. On parempi asentaa ne auton tavaratilaan tai huviajoneuvon katolle mieluummin kuin henkilön pään yläpuolelle. Kannettavan tietokoneen, langattoman laajennuskortin tai kotiverkkoreitittimen langaton antenni on samanlainen kuin matkapuhelimen antenni. Henkilö voi rajoittaa altistumista poistamalla näiden laitteiden langattomat järjestelmät käytöstä, kun hän ei käytä niitä. Yksilöiden tulee olla tietoisia siitä, että monet langattomat kotipuhelimet käyttävät myös mikroaaltoja luurin liittämiseen tukiasemaan.