Raparperimurska on parasta valmistaa huolellisesti valitsemalla ainesosat, erityisesti itse raparperi. Tuoreuden merkit tulee aina tutkia, samoin kuin ostettavan raparperin tyyppi. Ainesosien valmistus on toinen tärkeä asia; esimerkiksi raparperinlehtiä ei saa sisällyttää täytteeseen. Myös ruoanlaitossa tulee olla maltillista, koska raparperit eivät saa olla ylikypsiä eivätkä kuori liikaa. Erityisen huomion kiinnittäminen raparperimurun paistamiseen ja tarjoiluun takaa nautittavan jälkiruoan.
Nyrkkisääntönä tuoreella raparperilla on kellertäviä lehtiä; kaikki mustumisen merkit merkitsevät, että raparperi on huonolaatuista. Myös raparperin kasvatusolosuhteilla on suuri merkitys-kasvihuoneessa kasvatettua raparperia pidetään laajalti parhaana lajikkeena raparperimurulle, koska kirkkaan punainen väri osoittaa korkeamman sokeripitoisuuden, mikä tekee siitä vähemmän hapanta ja sopii paremmin jälkiruokiin. Kasvihuoneessa kasvatettu raparperi on myös herkempi kuin peltokasvi.
Raparperin valmistaminen on toinen tärkeä asia. On tärkeää, että lehdet poistetaan kokonaan ennen kasvin pilkkomista, koska raparperilehdet sisältävät myrkyllistä ainetta, nimeltään oksaalihappo, joka lisää ei -toivottua happamuutta astiaan. Kun lehdet on poistettu kokonaan, kasvin liha on leikattava kuutioiksi, joiden leveys on noin 1–2 tuumaa (noin 2.5–5 senttimetriä). Tämä mahdollistaa täydellisen kokoisen puremisen, kun raparperimurska on kypsennetty.
Itse raparperia ei pitäisi kypsentää ennen paistamista. Lihan hauduttaminen ennen uuniin menoa voi tehdä siitä liian pehmeän, jolloin raparperimurskan täytteessä on hillomaista sakeutta. Tämä pätee erityisesti, jos käytetään kasvihuoneessa kasvatettua raparperia. Uunin lämmön ja muiden ainesosien kosteuden tulisi olla enemmän kuin tarpeeksi pehmentämään raparperia menettämättä liikaa puremaa.
Raparperimurskan kuori vaatii sen sijaan oman erityissäännön: välttää liiallista sekoittumista. Jos kuoriseos sekoitetaan liian hyvin, siitä tulee enemmän taikinaa kuin oikeaa murusia. Paras tapa taata paksu, hieman rapea kuori on sekoittaa kuoren ainekset sormilla ja varmistaa, että se pysähtyy, kun rakenne on samanlainen kuin leivänmurut. Sieltä kuorta on tarkkailtava huolellisesti paistamisen aikana, ja sen pitäisi päättyä, kun saavutetaan vaalean kullanruskea väri. Raparperimurut nautitaan parhaiten tuoreina uunista vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa makujen korostamiseksi.