Autonomisen robotin rakentamisesta on paljon tietoa saatavilla. Aloittavat harrastajat voivat rakentaa robotteja, joilla on oma mieli muutamassa tunnissa. Aloittelijat eivät todellakaan tarvitse laajaa elektroniikan tuntemusta. Robotin ohjelmointi on melko helppoa, kun henkilö ymmärtää muutamia perusasioita. Joitakin parhaita vinkkejä, jotka kannattaa pitää mielessä robottiohjelmoinnissa, on käyttää aikaa ohjelmointikielen oppimiseen, ohjelmointiin pienin askelin ja antureiden käyttöön. Koodin järjestäminen, ohjenäyttöjen käyttö ja ohjelman tallentaminen ovat usein muutamia muita asioita, joita ohjelmoija voi tehdä ohjelmoidakseen tehokkaammin.
Ensimmäinen asia, jonka robottiohjelmoijan on tehtävä, on tehdä päätös oikean tyyppisestä ohjelmistosta robotin mallille. Ohjelmoija voi käyttää monia erilaisia ohjelmistoja. Ohjelmoijan on määritettävä, minkä tyyppinen ohjelma voidaan suorittaa robotin käyttöjärjestelmässä. Aloittelijan on paljon helpompi aloittaa ohjelmointi, jos kieli on helppo tai samanlainen kuin perinteiset ohjelmointikielet. Joitakin kieliä voi olla vaikea hallita, joten on parasta valita kieli, joka on melko helppo oppia.
Järjestämätön koodi vaikeuttaa asioita, jos ohjelmoija palaa siihen tauon jälkeen. On hyvä käytäntö pitää koodi siistinä ja viitata siihen tarvittaessa lokikirjaan. Tämä auttaa ohjelmoijaa muistamaan koodin tietyt osat, varsinkin jos hänen on palattava siihen muutaman kuukauden tai vuoden kuluttua. Koodin järjestäminen on yksi parhaista käytännöistä robottiohjelmoinnissa, koska se helpottaa muiden koodereiden ottamista ohjelmointiin tarvittaessa ilman sekaannusta.
Ohjelmointitehtävän jakaminen pieniksi paloiksi on myös hyvä muoto. Monet ohjelmoijat yrittävät ottaa liikaa robotin ohjelmoinnissa kerralla ja päätyvät usein hämmentyneiksi tai hämmentyneiksi siitä, mitä tapahtuu. Ohjelmoinnin jakaminen pieniin vaiheisiin ei ainoastaan helpota ohjelman osien muuttamista, vaan auttaa myös vianetsintävaiheessa. Esimerkiksi robotin on ehkä siirryttävä eteenpäin kymmenen askelta eteenpäin, tunnistettava pöytä, otettava esine sen päälle ja palattava lähtöasentoon. Jos ohjelmoija alkaa käsitellä kaikkia näitä tehtäviä kerralla, ohjelma voi olla hyvin kaoottinen.
Sen sijaan ohjelmointitehtävä voitaisiin jakaa neljään vaiheeseen. Ensimmäinen ohjelmointitehtävä olisi kirjoittaa koodi siirtyäksesi eteenpäin kymmenen askelta eteenpäin. Tämä on suoritettava ensin ja testattava toistuvasti ennen siirtymistä seuraavaan vaiheeseen. Seuraava tehtävä olisi varustaa robotti kyvyllä tunnistaa pöytä ja niin edelleen. Jokaisen vaiheen ohjelmointi ja testaus ennen seuraavan koodin aloittamista auttaa ohjelmoijaa ohjelmoimaan nopeammin ja tehokkaammin pitkällä aikavälillä.
Robottiohjelmoinnissa on myös tärkeää käyttää jonkin aikaa ohjelmointikielen hallintaan ja käyttää tarvittaessa ohjenäyttöä. Ohjelman tallentaminen usein on myös elintärkeää, muuten ohjelmoija voi helposti menettää tuntitöitä muutamassa minuutissa. Anturien käyttäminen robotissa auttaa myös siksi, että robotti toimii paremmin. Robottien ilman antureita on luotettava ajoitukseen, ja akun heikko käyttöikä voi heikentää sen suorituskykyä. On parasta hyödyntää laaja valikoima antureita, jotka ovat käytettävissä robotin ohjelmoinnissa, jotta robotti voi saada tasaisen suorituskyvyn.