Retoriikalla on monia eri käyttötarkoituksia; laitetta käytetään ehkä yleisimmin silloin, kun henkilö tai organisaatio yrittää saada muut toimimaan tai ajattelemaan tietyllä tavalla, mutta sitä käytetään myös usein argumenttina ja yleisenä esitystyylinä. Toisin sanoen sitä voidaan käyttää periaatteessa milloin tahansa, kun joku haluaa vakuuttaa toiset ihmiset jostakin tai esittää tietyn argumentin aiheesta. Kaksi suosituinta retoriikan paikkaa ovat poliittiset puheet ja mainokset. Näissä tilanteissa retoriikalla pyritään saamaan kuunteleva yleisö hyväksymään väittäjän esittämät seikat tarjoamatta välttämättä mitään älyllistä arvoa. Esimerkiksi poliitikko voi kuvata vastapuolen “syöpänä” yhteiskunnassa, jolla on negatiivisia merkityksiä, mutta ei sisäistä merkitystä. Monet kirjoitukset käyttävät myös retoriikkaa saadakseen lukijan hyväksymään esitetyn näkemyksen.
Retoriikan ymmärtäminen yleensä
Retoriikka on yksinkertaisimmassa merkityksessään tutkimusta tehokkaista kirjoittamis- ja puhumismenetelmistä. Perusluonteisessa muodossa esitetty väite ei ehkä ole erityisen houkutteleva mahdollisuus, mutta retoriikan käyttäminen voi tehdä samasta väitteestä paljon vakuuttavamman. Tähän on pari tapaa. Puhujat ja kirjoittajat luottavat yleensä eri tekniikoihin, kuten metaforaan, hyperboleen ja anaforiin saadakseen idean näyttämään houkuttelevammalta kuulijoille tai lukijoille. Retoriikan eri käyttötarkoitukset johtuvat tästä kyvystä pukea muuten kyseenalaisia väitteitä tai viedä yleisö pois huomiosta väitteen taustalla olevista todellisista päättelyistä. Tästä syystä logiikan opiskelijat käyttävät paljon aikaa oppiakseen purkamaan retoriikkaa tehokkaasti.
Vakuuttavana taktiikkana
Retoriikkaa käytetään yleensä vakuuttamaan ihmiset ajattelemaan jotain erityistä tai ottamaan tietyn puolen keskustelussa tai keskustelussa. Esimerkiksi retoriikan tärkein arvo mainostajalle on vakuuttaa mahdolliset ostajat siitä, että tietty tuote on kilpailijoiden tuotteita parempi. Poliitikot käyttävät myös retoriikkaa vakuuttaakseen yleisön siitä, että he tulevat hallitsemaan maata tai valtiota paremmin kuin kilpailijansa.
Tavallisessa elämässä henkilö voi myös käyttää retoriikkaa tehdäkseen asioita, kuten vakuuttaa ystävät ja työtoverit tietyistä ajatuksista, uskollisuuksista tai ihanteista. Sanomalehtikolumnien kirjoittajat käyttävät sitä myös vakuuttamaan lukijat omaksumaan näkemyksensä tietystä asiasta tai tapahtumasta. Taktiikka on erityisen yleistä esimerkiksi toimituksellisissa osioissa.
Suhde metaforaan
Retoriikan erityiset käyttötarkoitukset voidaan osittain määrittää itse retoriikkalaitteella. Esimerkiksi metafora on yksi yleisesti käytetty retoriikan muoto, jossa kahta eri asiaa verrataan viittaamalla yhteen ikään kuin se olisi toinen. Poliitikko voi käyttää metaforia vihjatakseen, että hänen vastustajallaan on ominaisuuksia minkä tahansa valitsemansa kanssa. Esimerkkinä tästä voisi olla poliitikko, joka ei ole tällä hetkellä vallassa ja viittaa Valkoiseen taloon vastustajansa “leikkipaikkana”, mikä viittaa siihen, että vakiintunut toimija on lapsellinen ja siksi valtaan sopimaton. Samoin mainostaja voi käyttää metaforia vihjatakseen, että sen tuote on parempi tai vastustajan on huonompi yhdistämällä se johonkin muuhun, mieluiten johonkin yleisesti negatiiviseen yhdistykseen.
Päällekkäisyys muiden laitteiden kanssa
Muut tekniikat, kuten anafora ja hyperbooli, voivat osoittaa retoriikan eri käyttötarkoituksia ja sitä, miten niitä sovelletaan eri tilanteisiin. Hyperbooli on pohjimmiltaan liioittelua, ja sitä voidaan käyttää jokapäiväisessä elämässä, jotta tilanne näyttäisi äärimmäisemmältä kuin se todellisuudessa on. Esimerkiksi työpaikalla hakeva voi sanoa ”on satoja syitä, miksi olen sopiva tähän tehtävään” saadakseen itsensä näyttämään ilmeiseltä valinnalta, vaikka todellisuudessa syyt voidaan laskea yhdestä kädestä.
Anaphora, joka on sanojen tai lauseiden toistaminen peräkkäisten lausuntojen alussa, voi usein herättää kuuntelijassa emotionaalisen reaktion ja voi olla tehokas retorinen väline. Esimerkiksi poliitikko voisi sanoa: ”sorto on silloin, kun ihmiset pelkäävät puhua; totalitaariset hallitukset jatkavat sortoa; sortoa vastaan on taisteltava. ” Toisto toimii puhujan kannalta majoittumalla kuuntelijan tai lukijan mieleen ja auttaa tekemään yleisestä viestistä tehokkaampaa.