Sekatalous on talousjärjestelmä, jolle on ominaista sekä julkisten että yksityisten yritysten huolenaiheet, mukaan lukien sekä hallituksen suunnittelemat että vapaiden markkinoiden näkökohdat. Puhdas markkinatalous ei sisältäisi mitään hallituksen valvomia yrityksiä tai hallituksen määräyksiä, ja puhtaasti suunniteltua taloutta hallitsisi kokonaan hallitus ilman huolta markkinavoimista. Sekatalouden edut johtuvat useimmiten siitä, että tällaisella taloudella on taipumus tarjota huomattavaa vapautta liiketoiminnan harjoittamiseen samalla kun se asettaa määräyksiä, jotka edistävät taloudellista vakautta ja estävät joitakin epämiellyttäviä yrityksiä ja liiketoimintatapoja. Hallituksen kyky rakentaa ja käyttää kirjastoja, kouluja, sairaaloita ja erilaisia tärkeitä infrastruktuurin osia on toinen tämän tyyppisen talouden tärkeimmistä eduista.
Sekatalouden edut voivat vaihdella dramaattisesti sen mukaan, miten talous on sekoitettu. Esimerkiksi taloutta, joka mahdollistaa täysin vapaan ja markkinalähtöisen liiketoiminnan, mutta joka sallii hallinnon hallinnan infrastruktuurissa ja palveluissa, kuten kirjastoissa ja lainvalvonnassa, voidaan pitää sekavana. Samoin voidaan pitää sekoitettuna myös tiukasti säänneltyä talousjärjestelmää, jossa on hallituksen vahvistamat hinnat, jotka antavat yrittäjille jonkin verran vapautta siitä, mitä he myyvät ja kenet he vuokraavat. Hyvin toteutetulla sekataloudella olisi kuitenkin oltava etuja, kuten talouden vakaus ja turvallisuus.
Sääntely on yksi hallituksen suunnittelun ja valvonnan pääkohdista, joka voi johtaa sekatalouden erilaisiin etuihin. Hallituksen määräykset ovat sääntöjä, joita liikemiesten on noudatettava liiketoimintaa harjoittaessaan. Näillä säännöillä pyritään yleensä varmistamaan, ettei kenelläkään ole epäoikeudenmukaista etua liiketoiminnassa ja että yritykset eivät petä kuluttajia. Erilaisia sääntelymuotoja käytetään myös manipuloimaan korkoja ja muita tekijöitä, joilla on laajoja vaikutuksia talouteen. Taloudellisen vakauden ja kyvyn osallistua oikeudenmukaisesti kansainväliseen kauppaan pitäisi olla kaksi tällaisen sekatalouden pääetua, vaikka tällaisten määräysten käytännön täytäntöönpano epäonnistuu usein.
Erilaisia sekatalouden etuja syntyy myös julkisen ja yksityisen yrityksen yhdistelmästä, jonka tällainen järjestelmä sallii. Yksityishenkilöt saavat hallituksen sääntelyn rajoissa harjoittaa liiketoimintaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Hallituksilla on kuitenkin oikeus valvoa erilaisia olennaisia palveluja, kuten lainvalvontaa ja infrastruktuuria, joista muutoin voi olla vaikeaa tai epäkäytännöllistä saada hyötyä yksityisellä sektorilla. Myös muita palveluja, kuten kirjastoja, apuohjelmia, viestintää ja oikeudellisia palveluita, voivat tarjota erilaiset talousjärjestelmät.