Vakuuden siirtäminen on termi, jota käytetään kuvaamaan panttausta ja tilapäistä omistusoikeuden siirtoa lainanantajalle vastineeksi lainan myöntämisestä. Kun laina on maksettu kokonaisuudessaan, oikeudet palautuvat velalliselle, eikä lainanantajalla ole enää saatavia kyseiseen omaisuuteen. Lainanantaja voi hyväksyä erityyppisiä vakuuksia riippuen lainan luonteesta ja lainanottajan tarjottavan omaisuuden tyypistä. Tämä puolestaan tarkoittaa, että saattaa tapahtua muutamia erityyppisiä vakuuksien luovutuksia.
Yksi yleisimmistä esimerkeistä vakuuksien siirtämisestä on kiinteistöjen panttaus ja omistusoikeuksien väliaikainen siirtäminen lainanantajalle. Jos esimerkiksi lainanottaja haluaa käyttää lainaa ostaakseen jonkinlaisen virkistyskiinteistön, kuten mökin järven rannalla, lainanantaja voi hyväksyä lainanottajan ensisijaisen asuinpaikan lainan vakuudeksi ja vaatia omistusoikeuden siirtämistä lainanantajalle lainan ajaksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lainanottaja on edelleen vastuussa pantatusta omaisuudesta, mukaan lukien erääntyvien kiinteistöverojen maksaminen. Lisäksi omaisuutta ei voida myydä ilman lainanantajan nimenomaista lupaa, vaikka useimmissa tapauksissa lainanottaja voi vuokrata tai vuokrata kiinteistön ilman, että hän tarvitsee lupaa lainanantajalta.
Toinen esimerkki vakuuden luovutuksesta on henkivakuutuksen käteisarvon käyttö. Tässä skenaariossa kyseinen käteisarvo pantataan lainan vakuudeksi. Jos lainanottaja kuolee ennen kuin laina maksetaan kokonaisuudessaan, henkivakuutuksesta saadut tulot käytetään velan poistamiseen. Henkivakuutusetuuksista jäljellä oleva summa siirretään sitten edunsaajille.
Missä tahansa muodossa vakuuksien siirtämiseen kuuluu omistusoikeuksien siirtäminen lainanantajalle laina -ajaksi. Yleensä lainanottaja käyttää edelleen omaisuutta ja on edelleen tietueen omistaja. Kaikki tähän omistukseen liittyvät velvollisuudet ovat edelleen lainanottajalla, ja hän voi käyttää omaisuutta ilman rajoituksia. Niin kauan kuin laina maksetaan tarjouskilpailussa ajoissa, lainanantaja ei yleensä yritä valvoa lainattua omaisuutta; vain laiminlyönnin sattuessa lainanantaja käyttää oikeutta ottaa omaisuuserä täyteen määräysvaltaansa, maksaa laiminlyötyjen lainojen määrä ja siirtää sitten jäljellä olevat tulot kyseisen omaisuuden myynnistä lainanottajalle.