Verensokeritasot viittaavat verensokerissa oleviin sokerimääriin. Terveellä ihmisellä pitäisi olla vain pieniä verensokerin vaihteluja koko päivän ajan. Jos verensokeri on liian korkea, potilaalla voi olla diabetes. Hyvin alhaiset verensokeritasot voivat osoittaa, että potilas kärsii hypoglykemiasta.
Aterian jälkeen hiilihydraatit pilkotaan suolistossa ja glukoosi kulkee suolistosta maksaan. Maksa säätelee glukoosin vapautumisnopeutta verenkiertoon. Kerran verenkiertoon glukoosi tulee kaikkien kehon solujen saataville käytettäväksi energianlähteenä. Jotta solut voisivat imeä glukoosia, ne tarvitsevat insuliinihormonin.
Terveellä ihmisellä insuliinia tuottavat haiman beetasolut. Insuliini auttaa ylläpitämään normaaleja glukoositasoja, joiden tulisi olla 70-100 milligrammaa desilitraa verta kohden (mg/dl). Nämä normaaliarvot voidaan myös ilmaista 3.8-5.6 millimoolia/litra (mmol/l). Aterian jälkeen verensokeri voi nousta 140 mg/dl (7.8 mmol/l). Kun kehon solut imevät glukoosia verestä, sen pitäisi alkaa laskea normaalille tasolle.
Jos verensokeritasot ylittävät 180-200 mg/dl (10-11 mmol/l), potilas voi kärsiä diabeteksesta. Diabeetikolla ei ole haiman beetasoluja, jotka tuottavat insuliinia. Ilman insuliinia glukoosi ei voi imeytyä soluihin ja se kerääntyy verenkiertoon.
Ylimääräinen glukoosi verenkierrosta erittyy sitten virtsaan. Koska munuaiset työskentelevät kovemmin tämän sokerin laimentamiseksi, potilas tuntee tarpeen virtsata usein. Äärimmäinen jano on toinen diabeteksen oire. Diabetes diagnosoidaan mittaamalla glukoositasot. Hoitamattomana diabeetikko voi kehittää verenkiertohäiriöitä, joilla on tuhoisia vaikutuksia moniin kehon elimiin.
Diabeteksen hoito sisältää säännöllisiä insuliinipistoksia koko päivän ajan veren glukoosipitoisuuden alentamiseksi. Potilaan on myös seurattava omaa verensokeriaan kotivalvontasarjan avulla. Pisara verta indikaattoritikulla voi nopeasti antaa potilaalle veren glukoosilukeman.
Jos verensokeri laskee alle 60-65 mg/dl (3.3-3.6 mmol/l), diabeetikko on saattanut pistää liikaa insuliinia. Muuten potilas voi kärsiä hypoglykemiasta. Alhaisen verensokerin oireita ovat heikkous, hikoilu ja vapina. Kohtalaisen hypoglykemian yhteydessä oireiden pitäisi hävitä, kun potilas syö jotain.
Vaikea hypoglykemia voi olla vakava lääketieteellinen hätätilanne. Tämä voi tapahtua, jos potilaan verensokeri laskee alle 50 mg/dl (2.8 mmol/l). Potilas voi menettää tajuntansa tai saada kohtauksen. Glukoosipitoisuuksien ylläpito insuliinihoidon sekä ruokavalion ja liikunnan avulla on kriittistä pysyäkseen terveinä.