Suhteellisen edun käsitteen muotoili ensin taloustieteilijä David Ricardo selityksenä kansainvälisen kaupan eduista maille. Hänen teoriansa mukaan maa voisi kasvattaa tulojaan erikoistumalla tiettyihin tuotteisiin ja palveluihin ja myymällä niitä kansainvälisillä markkinoilla. Yrityksillä voi myös olla suhteellinen etu kilpailijoihinsa nähden johtuen tietyistä omaisuuksista, taidoista tai maantieteellisistä ja historiallisista tekijöistä. Esimerkiksi teollisuus voi olla alueella, jolla työvoima on erikoistunut tiettyihin taitoihin, tai maatalousyritys voi sijaita alueella, jolla on runsaasti maaperää ja suotuisa ilmasto. Suhteellisen edun edut voivat myös koskea ihmisiä ja antaa syyn, miksi heidän pitäisi erikoistua tiettyihin taitoihin muiden sijaan.
Ricardon teoria suhteellisista eduista osoittaa, että jos maa tuottaa suhteellisen tehokkaasti tiettyjä tuotteita, sen on erikoistuttava näihin, vaikka sillä ei olisi ehdotonta etua niiden tuotannossa. Toisin sanoen, vaikka muut maat voisivat valmistaa näitä tavaroita tehokkaammin, maan tulisi silti erikoistua tiettyihin tavaroihin, jos niiden tuottamisen vaihtoehtoiset kustannukset ovat alhaisemmat kyseisessä maassa. Vaihtoehtoiskustannukset ovat tavaroiden valmistukseen käytettävien resurssien seuraavaksi paras käyttö. Valinta erikoistua tavaroihin, joita se tuottaa suhteellisen tehokkaasti, voisi auttaa maata myymään enemmän ja kasvattamaan tulojaan.
Suhteellisista eduista on se hyöty, että jos maa on erikoistunut tavaroihin, joissa se on suhteellisen tehokkain, kansallinen kokonaistuotanto ja siten kansantulo voivat kasvaa. Maa voi tuottaa enemmän näitä tavaroita kuin tarvitsee ja viedä ne muihin maihin samalla, kun käyttää vientituloja tuodun tavaran ja palvelun ostamiseen, jota se ei tuota. Taloustieteilijöiden kannalta maa työntää tuotantomahdollisuuksiaan ulospäin ja lisää siten kansallista tuotantoaan. Suhteellisista eduista saatavat edut voivat siten johtaa suurempiin kansantuloihin.
Kauppayrityksen tapauksessa suhteellisen edun edut voivat selittää sen, kuinka yritys voi kasvattaa voittoaan keskittymällä sellaisten tavaroiden ja palvelujen tuottamiseen, joista sillä on suhteellinen etu kilpailijoihinsa nähden. Tämä voi tarkoittaa keskittymistä ydintuotteisiin ja ydinosaamiseen. Yhtiö voi olla kilpailijoitaan tehokkaampi tuottamaan tiettyjä tuotteita, koska sillä on hallussaan tiettyjä kehittyneitä aineellisia hyödykkeitä tai arvokkaita aineettomia hyödykkeitä. Yrityksellä voi esimerkiksi olla tiettyjä patentteja tai osaamista, jonka avulla se voi tehostaa prosessejaan tai tuotteitaan. Arvokkaita aineettomia hyödykkeitä voivat olla kokenut johto tai osaava työvoima.