Virkkuukoukkujen koot käyttävät metrijärjestelmää koukun leveyden, jota joskus kutsutaan mittariksi, mittaamiseen. Virkkuukoukkujen monen kokoisia voi olla alle 1 millimetristä 20 tai enemmän. Koukun koko on äärimmäisen tärkeä virkkausprojektille, koska se määrittää ompeleen mittarin ja kohteen lopullisen koon ja rakenteen. Kun virkkaat kuviosta, muista käyttää suositeltua virkkauskoukun kokoa ja langan paksuutta varmistaaksesi, että valmis tuotteesi on oikean kokoinen, muotoinen ja rakenteinen.
Metrijärjestelmän mittauksen lisäksi virkkauskoukkujen koon mukana on yleensä kirjain tai muu numero, jota ei-metriset järjestelmän käyttäjät voivat käyttää koukun koon löytämiseen. Esimerkiksi Yhdysvalloissa koukkua voidaan kutsua kooksi “J” tai kooksi kymmenen, jotka molemmat ovat nimiä koukulle, jonka halkaisija on 6 millimetriä. Myös hyvin pienet koukut, joita yleensä käytetään pitsin valmistamiseen tai virkkaamiseen hienolla langalla tai langalla, ovat yhdysvaltalaisia kokoja, jotka vaihtelevat suurimmasta ”00” tai 3.5 mm pienempään 75 mm: iin, jota kutsutaan kooksi 14. Nämä koot pieniin koukkuihin ei liity kirjainkokoa, toisin kuin suurempiin virkkauskoukkuihin. Harvemmin mukana ovat myös Ison -Britannian ja Kanadan koot, jotka eroavat sekä tavallisesta metrisestä mittauksesta että Yhdysvaltain järjestelmän kirjain- ja numeroyhdistelmästä.
Virkkuukoukun koosta riippuen se voi olla valmistettu muovista, metallista, puusta tai jopa joskus luusta. Pienet koukut on yleensä valmistettu teräksestä kestävyyden vuoksi, kun taas erittäin suuret koukut ovat yleensä muovia tai muuta kevyttä materiaalia. Keskikokoiset koukut ovat usein alumiinia, mutta ne voidaan valmistaa myös mistä tahansa muusta materiaalista.
Virkkuukoukkujen koot voivat muuttaa suuresti tapaa, jolla valmis projekti näyttää ja tuntuu. Suuren virkkauskoukun käyttäminen antaa projektille pitsisemmän ja avoimemman tunteen, koska ompeleiden väliin ja niiden väliin jää tilaa suuren koukun mukaan. Päinvastoin, pienet koukut johtavat tiukempaan, lähempään ompeleen muodostumiseen ja pienempiin ompeleisiin. Useimpien kuvioiden alussa on mittari, joka kertoo tarkalleen, kuinka paljon tietyn määrän ompeleita sisältävän alueen tulee ottaa, jotta valmiin kappaleen koko on oikea.