Kognitio on yleinen käsite, joka liittyy siihen, miten ihmiset tai muut tuntevat olennot ajattelevat, keskittyvät, muistavat, suunnittelevat, havaitsevat ja ymmärtävät. Kognitiiviset ongelmat ovat siis ongelmia, joissa jokin näistä toiminnoista on heikentynyt. Kun otetaan huomioon kognitioon liittyvien asioiden laaja kirjo, voidaan ymmärtää, miksi yleisimpien kognitiivisten ongelmien luetteloiminen on erittäin vaikeaa. Niin monet asiat voivat lyhyesti tai pysyvästi heikentää kognitiota, joten saattaa olla vaikea arvioida tarkalleen, mikä näistä asioista on yleisin. Ainakin on hyödyllistä keskustella joistakin yleisimmistä kognitiivisista ongelmista.
Koska osa kognitiota on “keskittymistä”, ei ole ihme, että sellaiset olosuhteet kuin tarkkaavaisuushäiriö (ADHD/ADD) voivat olla yleisimpiä kognitiivisia ongelmia. Lähes 5% amerikkalaisista aikuisista kärsii tästä tilasta, ja se voi vaikuttaa suunnilleen samaan prosenttiin koululaisilla. Luokkahuoneessa se on noin yksi tai kaksi lasta luokassa, joilla voi olla ADHD. Tämä häiriö kuvaa kognitiota koskevaa tärkeää kohtaa; se ei selvästikään liity älykkyyteen, koska monet näistä lapsista ovat erittäin älykkäitä. Silti ADD/ADHD voi vaikuttaa valtavasti suorituskykyyn ja vakuuttaa lapset tai aikuiset helposti siitä, että he eivät ole älykkäitä, koska heidän on yritettävä kilpailla muiden töiden kanssa ilman tärkeää kognitiivista taitoa.
Toinen kognition ongelmista, joista keskustellaan usein, on Alzheimerin taudin aiheuttama vahinko. Tauti heikentää vähitellen tai nopeasti muistia ja vaikuttaa myös muihin kognitiivisiin alueisiin. Kun ihmiset saavuttavat 60-luvun puolivälin, heillä on noin 10% mahdollisuus saada tämä sairaus, ja tämä prosenttiosuus kasvaa iän myötä, joten 85-vuotiaana Alzheimerin tauti vaikuttaa noin 50%: iin. Ei vain tämä sairaus voi vaikuttaa muistiin; ihmiset voivat kärsiä aivohalvauksen aiheuttamasta muistin heikkenemisestä, lääkkeistä, joita he käyttävät, ja olosuhteista, kuten kemo -aivoista, jotka vaikuttavat syöpäpotilaisiin.
Itse asiassa monet sairaudet, olosuhteet tai lääkkeet voivat johtaa kognitiivisiin ongelmiin. Esimerkiksi vaihdevuodet naiset raportoivat usein heikentyneestä kognitiosta. Ihmisillä, joilla on mielisairauksia, vaikka niitä hoidettaisiin lääkkeillä, saattaa olla vaikeuksia yhdellä tai useammalla kognitiivisella alueella, ja krooninen stressi vaikuttaa kykyyn tehdä asioita, kuten suunnitella tai muistaa tehokkaasti. Aivohalvauksista kärsivillä voi olla merkittävä vaikutus puheen/kielen käsittelyyn, muistiin, keskittymiseen ja muille alueille. Unettomuus ja muut unihäiriöt vaikuttavat kognitiivisiin ongelmiin, kuten keskittymiskyvyn heikkenemiseen, muistin heikkenemiseen ja kyvyttömyyteen suunnitella tehokkaasti.
Nämä esimerkit kertovat kognitiivisista ongelmista, että monet ihmiset kohtaavat niitä todennäköisesti lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Kognitio täydellä kapasiteetilla on hauras asia, joka voidaan helposti vähentää monilla eri tekijöillä. Lisää tutkimusta tällä alalla tarvitaan selkeästi ymmärtääkseen, kuinka ihmiset voivat paremmin elää kognitiivisten puutteiden kanssa tai löytää menetelmiä toiminnan palauttamiseksi.