Liikeviestintä on vuoropuhelu, joka keskittyy ajatusten, ajatusten ja mielipiteiden vaihtoon ja jonka tarkoituksena on levittää tietoa ja saada palautetta sekä sisäisesti että ulkoisesti. Taloustieteen puitteissa yritysviestinnän tyypit luokitellaan yleensä sisäiseen viestintään ja ulkoiseen viestintään. Yleensä on kuusi yleisesti käytettyä viestintätekniikkaa, joita käytetään eri kanavien ja työkalujen kautta haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi. On tärkeää huomata, että tehokasta viestintää mainitaan usein liiketoiminnan suorituskyvyn yleisenä ennustajana. Sellaisenaan lähes kaikki yrityskommunikaatiotyypit ovat tehokkaimpia, kun ne on harkittuja ja tietoisesti otettu käyttöön.
Sisäinen viestintä keskittyy viestien välittämiseen organisaation sisällä. Tehokas sisäinen viestintä pyrkii yhdenmukaisuuteen koko organisaatiossa ja kattaa laajan valikoiman aiheita ja huolenaiheita. Näitä voivat olla liiketoimintapolitiikka, markkinointi- ja myyntiviestit, työsuhteet, paljastaminen ja luottamuksellisuus sekä liiketoiminnan tavoitteiden välittäminen koko organisaatiossa. Sisäisen viestinnän luokittelussa tyypillisessä yrityksessä on yleensä kahta tyyppiä: alhaalta ylöspäin suuntautuva viestintä ja ylhäältä alaspäin suuntautuva viestintä. Alhaalta ylöspäin yleensä, mutta ei aina, kuuluu palauteviestintää, kun taas ylhäältä alas käytetään johdonmukaisesti tiedon levittämiseen ja palautteen saamiseen.
Ulkoinen viestintä puolestaan viittaa yleisimmin viestintään organisaation ulkopuolisten kanssa. Tällainen viestintä tapahtuu useiden tekijöiden, kuten tiedotusvälineiden, suuren yleisön, toimittajien, asiakkaiden, sääntelyviranomaisten ja muiden kanssa, joilla saattaa olla osuutta tai huolta organisaatiossa. Esimerkiksi markkinointi- ja myyntiviestien tehokas levittäminen on ulkoisen viestinnän yhteinen tavoite, jonka tarkoituksena on saada palautetta tarjottujen tuotteiden tai palveluiden parantamiseksi ja samalla parantaa organisaation kannattavuutta.
Erilaisten yritysviestinnän muotojen huomioon ottamisessa on myös otettava huomioon tärkeimmät tekniikat. Näitä tekniikoita ovat suullinen, ei-sanallinen, kirjallinen, työllisyys ja sähköinen viestintä. Verbaalinen viestintä korostaa puhuttua sanaa, kun taas ei-sanallinen koostuu kehon kielestä ja muista fyysisistä vihjeistä kommunikoimiseksi. Kirjallinen viestintä koskee viestinnän säilyttämistä toistuvaan käyttöön ja altistumiseen, kun taas työllisyysviestintä käsittelee usein inhimillisen pääoman huolenaiheita ja sisältää vuorovaikutuksen yleisön kanssa. Sähköisessä viestinnässä käytetään joitakin tekniikoita tai kaikkia edellä mainittuja yritystä koskevan tiedon levittämiseen tehokkaasti.
Erilaisten liikekommunikaatiotyyppien ymmärtäminen voi auttaa yrityskommunikaattoreita valitsemaan oikeat tekniikat käytettäväksi missä tahansa tilanteessa ja määrittämään sopivan työkalun käytettäväksi. Yritykset käyttävät erilaisia kanavia ja työkaluja kommunikoidakseen sekä sisäisesti että ulkoisesti. Näitä työkaluja ovat esimerkiksi sähköposti, muistiinpanot, mainokset, kirjeet, fyysiset kokoukset, raportit ja esitykset. Viestintäkanavia ovat muun muassa yleisradiotoiminta, videoneuvottelut, sosiaalinen media, sähköinen media ja painettu media. Oikeiden liiketyyppien valinta ja tehokkaimpien välineiden kautta käytettävien oikeiden tekniikoiden käyttäminen vaikuttaa usein itse viestin menestykseen, aivan yhtä paljon kuin viestin sisältö.