Lapsen huoltajuutta koskevat lait voivat vaihdella maittain. Monissa paikoissa kuitenkin harkitaan joitakin samoja tekijöitä määritettäessä lasten huoltoa koskevaa toimivaltaa. Näitä tekijöitä ovat usein lapsen asuinpaikka kuuden kuukauden aikana ennen alkuperäistä huoltajuusmenettelyä ja vanhempien asuinpaikka. Jos lasta on pahoinpidelty tai asetettu muihin vaarallisiin tilanteisiin, nämä tekijät voidaan ottaa huomioon myös lainkäyttöalueen määrittämisessä.
Toimivalta on tärkeä näkökohta lasten huoltajuustapauksissa. Jos toinen tai molemmat vanhemmat muuttavat uusille lainkäyttöalueille, voi olla vaikeaa päättää, missä huoltajuusoikeudenkäynti olisi pidettävä ja mitä huoltajuuslakia sovelletaan tapaukseen. Lisäksi jotkut ihmiset yrittävät käyttää liikkuvuuttaan saadakseen huoltajuustapauksensa lainkäyttöalueella, jolla on edullisemmat lait, tai jopa siirtämään lapsensa uuteen paikkaan vastoin toisen vanhemman tahtoa. Lapsen huoltajuutta koskevat lait auttavat estämään tällaisia sekaannuksia ja liikkeitä.
Usein lapsen kotivalta on ensisijainen näkökohta lapsen huoltoa koskevan toimivallan määrittämisessä. Esimerkiksi jotkut maat kutsuvat lapsen kotivaltaa lainkäyttöalueeksi, jossa hän asui kuusi kuukautta ennen uuden huoltajuusmenettelyn aloittamista. Esimerkiksi jos lapsi asui vuoden ajan lainkäyttöalueella B ja muutti lainkäyttöalueelle C, lainkäyttöalueella B säilyy yleensä toimivalta kaikissa uusissa huoltajuusmenettelyissä, kunnes lapsi on asunut uudessa paikassa kuusi kuukautta. Kuuden kuukauden kuluttua toimivalta C olisi toimivaltainen upouusissa menettelyissä.
Joskus huoltajuusoikeuden määrittäminen ei ole niin yksinkertaista kuin lapsen kotivaltion määrittäminen. Esimerkiksi molemmat vanhemmat voivat muuttaa eri paikkoihin, mikä vaikeuttaa huoltajuusvaltuuksien määrittämistä. Tällaisessa tapauksessa paikka, johon lapsi tai hänen vanhempansa ylläpitää merkittäviä yhteyksiä, voi olla toimivaltainen. Joskus tällaisia yhteyksiä ei kuitenkaan ole tai todetaan, että lapsen edun mukaista on, että asia tutkitaan hänen kotonaan, vaikka hän ei olisi asunut siellä kuuteen kuukauteen.
Joissakin paikoissa voidaan perustaa hätävalta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun lasta on pahoinpidelty tai hylätty. Tällaisessa tapauksessa hätälainkäyttövalta voidaan perustaa uuteen asuinpaikkaan toimenpiteenä lapsen hyvinvoinnin suojelemiseksi tai turvaamiseksi. Tämä voidaan kuitenkin kumota, jos toinen vanhempi aloittaa menettelyn kotivaltion alueella.
Lapsen huoltajuuslainsäädäntö voi olla monimutkainen. Henkilö, joka on osapuolena huoltajuusmenettelyssä, voi hyvinkin pyytää asianajajan apua ymmärtääkseen lainkäyttöalueensa lakeja ja sitä, miten niitä sovelletaan hänen tilanteeseensa. Joissakin tapauksissa tällaisten lakien kiertäminen voi johtaa huoltajuuden menettämiseen.