Heikkeneminen, laiminlyönti, ravitsemuksen puute ja ympäristömyrkytykset ovat joitakin tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa lapsuuden henkiseen kehitykseen. Ensimmäisten viiden elinvuoden katsotaan olevan tärkein sosiaalisen ja emotionaalisen kehityksen lisäksi myös henkisen kasvun kannalta. Jos älyllinen stimulaatio, kuten lasten puhuminen ja lukeminen, ei tapahdu säännöllisesti tai sitä ei voida käsitellä heikentymisen tai toksiinin vaikutusten vuoksi, ajattelu ja oppiminen voivat vaikuttaa suuresti.
Ympäristömyrkyt ja lasten älyllinen kasvu voivat liittyä läheisesti toisiinsa. Esimerkiksi lyijymyrkytyksistä lapsilla on tehty monia tutkimuksia, ja havainnot viittaavat usein negatiiviseen vaikutukseen henkiseen kehitykseen. Pienelläkin lyijyaltistustasolla voi olla yksi pahimmista vaikutuksista henkiseen kehitykseen lapsuudessa. Lyijyä käytettiin aikoinaan laajalti talomaaleissa, mutta tutkimustulosten vuoksi se on kielletty monissa osissa maailmaa. Lapset voivat altistua lyijylle nauttimalla hiutaleita, jotka sisältävät lyijyä, esimerkiksi vanhalla ikkunalaudalla, ja se voi vaikuttaa heidän henkiseen kehitykseen.
Fluori on toinen ympäristötekijä, jonka uskotaan vaikuttavan lapsuuden älylliseen kehitykseen. Liiallinen altistuminen sikiölle voi vahingoittaa aivokudosta ja keskushermostoa. Oikean ravinnon puute voi vaikuttaa myös lapsuuden henkiseen kehitykseen, koska keho, mukaan lukien aivot, ei voi kasvaa kunnolla ilman tarvittavaa ravintoa. Tutkimukset osoittavat, että nälkäisillä kouluikäisillä lapsilla voi olla vaikeuksia ajatella ja oppia. Siksi jotkut koulut tarjoavat aamiaista ja/tai lounasohjelmaa lapsille, joilla köyhyyden tai laiminlyönnin vuoksi ei ole tarpeeksi ruokaa kotona.
Laiminlyönti voi olla yksi voimakkaimmista vaikutuksista henkiseen kehitykseen lapsuudessa. Vauvoille ja lapsille täytyy puhua ja heidän kanssaan olla vuorovaikutuksessa, esimerkiksi lukemalla tarinoita ja opettamalla muotoja, värejä, kirjaimia ja numeroita. Vielä enemmän kuin varsinainen opetus, he tarvitsevat kommunikointia aikuisten kanssa kielen ja ajattelutaitojen kehittämiseksi. Emotionaaliset ongelmat voivat myös häiritä lapsen kykyä oppia ja kehittyä normaalisti. Kuulo- tai näköhäiriöt, erityisesti ne, joita ei havaita ja hoideta ajoissa, voivat myös estää lapsen henkistä kehitystä.