Potilaat, jotka kärsivät eroosiosta ruokatorvitulehduksesta tai ei-eroosiosta ruoansulatuskanavan refluksitaudista, saavat usein hoitoa lääkeryhmän jäsenillä, jotka tunnetaan protonipumpun estäjinä, joihin lääke Dexilant® kuuluu. Lähellä lansopratsiiliin liittyvää Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto hyväksyi Dexilantin® näiden sairauksien hoitoon vuonna 2009. Tunnetaan myös yleisellä nimellä dekslansopratsoli, lääkkeen uskotaan toimivan häiritsemällä suolahapon tuotantoa mahalaukun solutasolla, mikä vähentää närästyksen ja joidenkin haavaumien oireita. Vaikka suositeltu Dexilant® -annos on suhteellisen vakaa kaikissa potilasryhmissä, joilla on tietty sairaus, saattaa olla suositeltavaa rajoittaa Dexilant® -päivittäinen kokonaisannos 30 mg: aan potilailla, joilla on yli lievä heikko terveen maksan toiminta.
Potilaita, jotka saavat hoitoa oireettomaan ei-eroosioon liittyvään gastroesofageaaliseen refluksitautiin, suositellaan yleensä ottamaan 30 mg Dexilant®-annos kerran vuorokaudessa. Aikuisten tavanomainen hoidon kesto on neljä viikkoa. Kun määritettiin asianmukainen Dexilant® -annos tähän sairauteen annettavaksi, tutkimuksissa lääkettä tutkittiin vain sairauden akuutti hoito, eivätkä tutkineet sen vaikutuksia yli kuuden kuukauden ajan.
Eroosiivisen ruokatorvitulehduksen hoitoon tarkoitettu aikuisten vakioannos on suurempi kuin ei-eroosioivan maha-ruokatorven refluksitaudin oireiden hallitsemiseksi tarvittava annos. Potilaiden tulee saada yksi päivittäinen suun kautta annettava 60 mg Dexilant® -annos kahdeksan viikon ajan. Kun tila on riittävästi hallinnassa, voidaan tarvittaessa antaa ylläpitoannos. Suositeltu Dexilant® -annos eroosioesofagiitin ylläpitämiseksi remissiossa on 30 mg kerran vuorokaudessa. Vaikka vuodesta 2011 lähtien lääkityksen vaikutuksia yli kuuden kuukauden jaksoissa ei ole vielä tutkittu riittävästi.
Lääkityksen sivuvaikutuksia ei pidetä vakavina. Yleisimmät sivuvaikutukset ovat ripuli, vatsakipu, pahoinvointi, oksentelu, kaasu ja ylähengitysteiden infektioiden lisääntyminen. Erittäin harvinaisissa tapauksissa Dexilant® voi aiheuttaa vakavia sydämen sivuvaikutuksia, kuten rintakipua, nesteen kertymistä, sydämentykytystä, epäsäännöllistä sykettä, angina pectorista tai sydänkohtausta. Joidenkin lääkkeiden uskotaan myös olevan vuorovaikutuksessa Dexilant®: n kanssa. Näitä ovat muun muassa ampisilliini, atatsanaviiri, klopidogreeli, digoksiini, ketokonatsoli, takrolimuusi ja varfariini. Näiden lisäksi lisärauta ja tietyt diureettilääkkeet voivat myös olla vuorovaikutuksessa Dexilant®: n vaikutuksen kanssa.