Lapsuuden fyysiseen kehitykseen vaikuttavat monet tekijät. Ne jaetaan kahteen pääluokkaan, nimittäin biologisiin näkökohtiin ja ympäristövaikutuksiin. Nämä eri tekijät vaikuttavat yleensä enemmän tai vähemmän lapsuuden eri vaiheisiin. Kunkin tekijän erityisvaikutukset vaihtelevat myös lapsittain. Kunkin tekijän täsmällisen tuloksen määrittäminen tietylle lapselle on lähes mahdotonta, mutta useimmissa tapauksissa siihen on jonkin verran vaikutusta.
Biologisiin tekijöihin, jotka vaikuttavat fyysiseen kehitykseen lapsuudessa, kuuluvat perinnöllisyys, genetiikka ja etnisyys. Sairaudet ja fyysiset poikkeavuudet vaikuttavat suuresti lapsen fyysiseen kehitykseen. Ravitsemuksella on myös suuri rooli, ja se sisältää paitsi lapsen ravitsemuksen myös synnytystä edeltävän ravinnon ja lapsen äidin terveyden.
Mitä tulee perinnöllisyyteen ja etniseen alkuperään, lapsen fyysiset ominaisuudet määräytyvät suurelta osin hänen vanhempiensa mukaan. Esimerkiksi jos suvussa on lyhytkasvuista, lapsi ei todennäköisesti kasva kovin pitkäksi. Samoin etninen alkuperä määrää usein kehitystekijät, kuten ihon tai hiusten värin. Tämä ei koske vain ilmeisiä ominaisuuksia, kuten hiusten väriä ja pituutta, vaan voi sisältää myös “piilotettuja” ominaisuuksia, kuten lapsen taipumusta painonnousuun.
Lisäksi jotkut fyysiseen kehitykseen liittyvät olosuhteet lapsuudessa ovat geneettisesti kytketty lapseen. Esimerkiksi hormonaalinen vajaatoiminta, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, pysäyttää usein lapsen luuston kehityksen. Muut fyysiset olosuhteet tai sairaudet voivat myös vaikuttaa lapsen fyysiseen kehitykseen. Esimerkiksi jos lapsella kehittyy vakava keuhkotulehdus lapsena, hänen keuhkonsa eivät ehkä kehity kunnolla ja lapsella voi olla jäännösvaikutuksia koko elämänsä ajan. Kun vakavia sairauksia esiintyy lapsuuden kasvun aikaisemmissa vaiheissa, niillä on yleensä suurempi vaikutus myöhempään kehitykseen.
Ravitsemuksella on valtava rooli lapsuuden fyysisessä kehityksessä. Jos synnytystä edeltävä ravitsemus puuttuu, lapsi todennäköisesti osoittaa kehityshäiriöitä. Samoin, jos lapsi ei saa riittävästi vitamiineja ja muita ravintoaineita varhaisvuosinaan, keho ei voi kasvaa kunnolla. Tämä on valtava ongelma, ja se näkyy helposti osissa maailmaa aliravitsemuksen vaivaamina.
Vaikka ympäristötekijät liittyvät usein emotionaaliseen kehitykseen, ne vaikuttavat myös fyysiseen kehitykseen. Esimerkiksi tutkimukset ovat osoittaneet, että lapset kasvavat nopeammin kevät- ja kesäkuukausina kuin syksyllä ja talvella. Siksi lapset, jotka kasvatetaan lämpimässä ilmastossa, kasvavat yleensä nopeammin kuin kylmemmässä ilmastossa. Ylimääräisenä esimerkkinä ympäristövaikutuksista lapsilla, jotka kasvatetaan alueilla, joilla ilmansaaste on ongelma, esiintyy yleensä enemmän astmaa ja muita hengitysvaikeuksia, ja he ovat alttiimpia kehitysongelmille. Tietenkin sellaisilla asioilla kuin väärinkäyttö ja laiminlyönti, joita pidetään myös ympäristövaikutuksina, on vakava vaikutus fyysiseen kehitykseen lapsuudessa.
Joskus biologisten ja ympäristötekijöiden luokat ovat päällekkäisiä ja niiden erottaminen on vaikeampaa. Esimerkiksi sosioekonomiset tekijät, kuten köyhyys, voivat aiheuttaa lapsen aliravitsemuksen, mikä puolestaan vaikuttaa lapsen fyysiseen kehitykseen. Toisena esimerkkinä maahanmuuttajaperheeseen syntynyt lapsi, joka on lapsityövoiman alainen, ei välttämättä saa riittävästi unta ja lepoa, jotta hänen kehonsa kehittyy normaalisti.
Kaksi lasta ei kehity samalla tavalla. Myöskään kaksi lasta ei reagoi biologisiin ja ympäristötekijöihin täsmälleen samalla tavalla. Näin ollen, vaikka on mahdollista määrittää, mitkä tekijät vaikuttavat fyysiseen kehitykseen lapsuudessa, on usein melko vaikeaa ennustaa, mitkä vaikutukset tulevat olemaan.