Useat eri tekijät vaikuttavat itsetuntoon lapsuudessa, ensisijaisesti lapsen vuorovaikutus vanhempiensa, hoitajiensa ja muiden aikuisten roolimalleiden kanssa. Äidin, isän tai hoitajan näkemys itsestään vaikuttaa usein siihen, miten lasta opetetaan katsomaan itseään. Tarkan kiitoksen saaminen saavutuksista voi myös kasvattaa lapsen luottamusta, samoin kuin se, annetaanko lapselle saavutettavat vastuut. Lapsen taitoihin tai kykyihin perustuvaan toimintaan osallistuminen voi myös auttaa kehittämään itsetuntoa.
Ennen koulun aloittamista hänen ensisijaiset roolimallensa ovat hänen vanhempansa tai ensisijainen hoitajansa. Vanhemmat tai omaishoitajat, joilla on korkea itsetunto, tyypillisesti mallinnavat tämän lapsille, jotka tietoisesti tai tiedostamattomasti ottavat nämä ideat vastaan. Ne, jotka ovat jatkuvasti alttiina negatiivisuudelle, vaikka negatiivisuus ei olisikaan kohdistettu heihin, omaksuvat usein saman ajattelumallin, mikä johtaa heikkoon itsetuntoon lapsuudessa. On myös tavallista, että vanhemmat tai omaishoitajat, joilla on korkea itsetunto, kykenevät paremmin luotettaviin ylistys- ja rangaistustekniikoihin, mikä voi myös vaikuttaa lapsen itsetuntoon.
Vanhempien, hoitajien tai muiden aikuisten roolimalleiden johdonmukainen ylistys lapsen saavutuksista kasvaa merkittävästi lapsen näkemyksessä hänestä. Lapsen ylistäminen odotetusta toiminnasta tai jonkin asian saavuttamisesta rohkaisee häntä usein toistamaan samat toimet ja herättää itsetunnon. Tyhjillä kehuilla voi kuitenkin olla päinvastainen vaikutus. Lapsi, jota ylistetään kaikesta ja kaikesta, tyypillisesti lakkaa uskomasta sanoihin, ja tyhjä ylistys ei vaikuta juurikaan itsetuntoon lapsuudessa tai mahdollisesti negatiivisesti.
Lapsen kykyihin perustuvien velvollisuuksien antaminen on myös tekijä lapsuuden itsetunnon kehittymisessä. Lapsen tunteminen kotitalouden tai ryhmän avustavaksi jäseneksi kotona tai koulussa auttaa lisäämään luottamusta kykyihinsä. Tästä huolimatta lapselle sellaisten velvollisuuksien tai tehtävien antaminen, joita hän ei pysty suorittamaan, voi haitata korkean itsetunnon kehittymistä lapsuudessa.
Jokaisella lapsella on erilaisia vahvuuksia ja heikkouksia. Lapsi, jota kannustetaan osallistumaan sellaisiin toimintoihin joko yksin tai ryhmissä, joissa hyödynnetään taitoja ja tarjotaan hänelle mahdollisuuksia puuttua heikkouksiin rakentavassa ympäristössä, voi auttaa rakentamaan lapsen näkemystä hänestä. Lapsilla, joille annetaan mahdollisuus käyttää ainutlaatuisia taitojaan muiden auttamiseen tai itsensä parantamiseen, on tyypillisesti korkeampi itsetunto kuin niillä, joilla ei ole samoja mahdollisuuksia tai jotka on työnnetty toimintaan, josta he eivät nauti tai jota heillä ei ole valmiudet.