Mitkä tekijät vaikuttavat riittävään pramipeksoliannokseen?

Pramipeksoli, jota myydään usein tuotenimellä Mirapex®, on lääke, jota käytetään levottomat jalat -oireyhtymän ja monien Parkinsonin taudin oireiden hoitoon sekä lukuisiin käyttötarkoituksiin. Annoksen muuttaminen ei ole tarpeen, kun lääkkeen pitkitetysti vapauttava muoto otetaan ruoan kanssa tai kun potilas kärsii maksan vajaatoiminnasta. Tärkeimmät tekijät, jotka vaikuttavat sopivaan pramipeksoliannokseen, ovat heikentynyt munuaisten toiminta ja eri lääkemuotoja koskevat suositukset.

Potilaille, joiden munuaisten toiminta on heikentynyt, mutta kreatiniinipuhdistuma (CrCl) on yli 60 ml/min, voidaan käyttää pramipeksoliannosta. Jos CrCl -pitoisuudet ovat välillä 35–59 ml/min, vakioannos 0.125 mg tulee ottaa kahdesti päivässä, mutta enintään 3.0 mg päivässä. Jos CrCl -pitoisuudet ovat välillä 15 – 34 ml/min, standardiannos tulee antaa vain kerran päivässä ja nostaa enintään 1.5 mg: aan vuorokaudessa. Ei ole tunnustettua turvallista pramipeksoliannosta potilailla, joiden CrCl -pitoisuus on alle 15 ml/min.

Potilailla, joilla on heikentynyt munuaisten toiminta ja joiden CrCl -pitoisuus on yli 50 ml/min, annosta ei tarvitse muuttaa, kun käytetään pitkitetysti vapautuvaa muotoa. Potilaiden, joiden CrCl -pitoisuus on 30–50 ml/min, tulee kuitenkin ottaa standardiannos vain joka toinen päivä. Annosta on lisättävä varoen. Potilaiden, joiden CrCl -pitoisuus on alle 30 m/min, ei tule käyttää pramipeksolia eikä potilaita, joilla on ollut unihäiriöitä, apneaa tai mielenterveyshäiriöitä.

Kun pramipeksolia annetaan välittömästi vapautuvassa muodossa, on suositeltavaa ottaa oraalinen aloitusannos 0.125 mg kolme kertaa päivässä. Ylläpitoannoksia voidaan käyttää oireiden hoitoon enintään 4.5 mg: n päivittäiseen pramipeksoliannokseen saakka, ja päivittäisen annoksen suurentaminen on sallittua viiden tai seitsemän päivän välein tarpeen mukaan. Kun pramipeksolia annetaan pitkävaikutteisessa muodossa, on käytettävä 0.375 mg kerran vuorokaudessa. Annosta voidaan nostaa tarpeen mukaan viiden tai seitsemän päivän välein, aluksi 0.75 mg: aan ja sitten 0.75 mg: n välein korkeintaan 4.5 mg: aan vuorokaudessa.

Koska pramipeksoli voi aiheuttaa haittavaikutuksia, jotka muistuttavat narkolepsiaa tai joitain skitsofreniaan liittyviä havaintohäiriöitä, potilaille, jotka ovat vaarassa näihin tiloihin, on määrättävä vaihtoehtoisia lääkkeitä sairauksiensa hoitamiseksi. Näitä esiintyy kuitenkin vain pienellä määrällä lääkitystä käyttäviä potilaita. Pramipeksolin yleisimmät sivuvaikutukset ovat huimaus, suun kuivuminen, ummetus ja päänsärky.